Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat havainneet, että samalla kun Etelämantereen jäätiköt sulavat, jään paksuus Suomen tutkimusaseman alueella kasvaa paikallisesti.
Syitä selvitetään menetelmillä, joita testataan Suomen Lapissa. Lapin hangilla tutkijat muun muassa laserkeilaavat lunta drooneilla ja harjoittelevat mittauskaluston logistiikkaa.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat ovat olleet mukana Ilmatieteen laitoksen vetämän FINNARP-retkikunnan tutkimusmatkoilla 1990-luvun alusta asti.
Pitkäaikaisten mittausten perusteella Etelämantereen reuna-alueiden jäämassa vähenee, mutta Kuningatar Maudin Maalla, jossa myös Suomen tutkimusasema Aboa sijaitsee, jään määrä on kasvanut useita metrejä.
Mahdollisena selityksenä pidetään lumisateiden lisääntymistä lämpenevässä ilmastossa, mutta ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa.
– Jäämassan merkittävä lisääntyminen poikkeaa täysin Etelämantereen muiden reuna-alueiden kehityksestä, joten sen taustalla olevin syiden ymmärtäminen on todella tärkeää, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aku Riihelä.
Uudessa tutkimushankkeessa syitä selvitetään yhdistämällä satelliittihavaintoja, jäätikkömalleja ja kenttämittauksia.
Kenttätöissä Etelämantereella sovelletaan muun muassa drooneilla tehtävää laserkeilausta, jolla pystytään mallintamaan jopa kymmenen neliökilometrin kokoisia alueita kerrallaan ja tarkentamaan satelliittien tietoa lumen ja jään pinnan muutoksista. Suomi on yksi drooneilla tehtävän laserkeilauksen edelläkävijöistä.
Sulavat mannerjäät vaikuttavat myös Itämereen
Tutkijat valmistautuvat Etelämantereen olosuhteisiin testaamalla tutkimusmenetelmiä Suomen Lapissa.
Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Antero Kukon mukaan sääolosuhteet Etelämantereella saattavat muuttua nopeasti, ja erityisesti voimakkaat tuulet vaikuttavat mittausten tekemiseen.
– Lapissa keräämme dataa satelliiteista, laserkeilaamme lunta sekä suunnittelemme ja harjoittelemme mittauskaluston logistiikkaa, jotta tutkimukset paikan päällä Aboalla sujuvat mahdollisimman tehokkaasti. Meille suomalaisille haastavatkin säät ovat onneksi tuttuja ja aiemmat kokemukset auttavat valmistautumisessa, Kukko sanoo.
Mannerjäätiköiden muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Sulavat jäätiköt nostavat vedenpintaa ja voivat vaikuttaa esimerkiksi merivirtoihin ja sateisiin. Meriveden pinta nousee globaalisti yli 1,5 millimetriä vuodessa, ja viime vuosina nousunopeus on lähes kaksinkertaistunut.
Toistaiseksi maa kohoaa Suomessa edellisen jääkauden jäljiltä enemmän kuin merenpinta nousee.
– Etelämantereen mannerjäätikön massamuutokset vaikuttavat itse asiassa enemmän Itämeren alueen meren pinnan korkeuteen painovoimakentän kautta kuin maantieteellisesti paljon lähempänä olevan Grönlannin mannerjäätikön muutokset, kertoo Aku Riihelä.
Etelämantereen jäämassan muutoksia, painovoiman muutoksia ja lumen pinnankarkeutta on tutkittu useassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa.
