Älykellojen näyttämät kulutetut kalorit voivat poiketa huomattavasti todellisesta energiankulutuksesta, käy ilmi neljää suosittua laitetta vertailleesta tutkimuksesta.
Eteläkorealaisen Yonsei-yliopiston tutkijat testasivat Apple Watch Series 7:n, Samsung Galaxy Watch 4:n, Fitbit Charge 5:n ja Garmin Vivosmart 5:n mittaustarkkuutta 62 terveellä aikuisella miehellä. Tulokset julkaistiin Sensors-tiedelehdessä.
Tutkittavat tekivät sekä kestävyysharjoittelua että voimaharjoittelua. Älykellojen ilmoittamaa energiankulutusta verrattiin epäsuoraan kalorimetriaan, jossa energiankulutusta arvioidaan hengityskaasuista. Menetelmää käytettiin tutkimuksessa vertailumittauksena.
Ero osoittautui suureksi.
Kestävyysharjoittelussa vertailumenetelmä antoi keskimääräiseksi energiankulutukseksi noin 204 kilokaloria. Älykellot näyttivät keskimäärin 222–266 kilokaloria laitteesta riippuen.
Voimaharjoittelussa erot kasvoivat vielä suuremmiksi. Vertailumittauksen tulos oli keskimäärin noin 141 kilokaloria. Apple Watch näytti noin 299, Galaxy Watch 258 ja Garmin 305 kilokalorin kulutusta. Fitbitin keskiarvo, noin 146 kilokaloria, osui lähelle vertailumittausta, mutta yksittäisten mittausten vaihtelu oli suurta.
Tutkijoiden mukaan energiankulutuksen mittausten luotettavuus jäi kokonaisuutena heikoksi. Erityisen huonosti kalorikulutuksen arviointi toimi voimaharjoittelussa.
Syke mitattiin selvästi tarkemmin
Tulokset eivät tarkoita, että älykellojen kaikki liikuntatiedot olisivat epäluotettavia.
Sykkeen mittaamisessa laitteet menestyivät huomattavasti paremmin. Tutkimuksessa kellojen lukemia verrattiin sydänsähkökäyrään eli EKG:hen. Kestävyysharjoittelussa kaikkien neljän laitteen sykelukemat vastasivat pääosin hyvin EKG-mittausta.
Myös voimaharjoittelussa sykemittausten yhteys EKG-tuloksiin oli erittäin vahva. Apple Watch vastasi vertailumittausta tarkimmin, ja muiden laitteiden lukemissa havaittiin jonkin verran viivettä nopeiden sykemuutosten aikana.
Ero sykkeen ja kalorikulutuksen tarkkuudessa johtuu osaltaan siitä, että kello mittaa sykettä ranteesta saatavan optisen signaalin avulla, mutta energiankulutusta se ei pysty mittaamaan suoraan. Kalorimäärä arvioidaan valmistajan algoritmilla esimerkiksi sykkeen, liikkeen, iän ja painon perusteella.
Voimaharjoittelu on tällaiselle laskennalle erityisen haastavaa. Harjoitus koostuu lyhyistä työjaksoista ja palautuksista, eikä sykkeen ja todellisen energiankulutuksen suhde ole yhtä suoraviivainen kuin tasaisessa kestävyysharjoittelussa.
Tutkijoiden mukaan älykellon kalorilukua kannattaakin käyttää korkeintaan suuntaa-antavana tietona tai oman aktiivisuuden muutosten seuraamiseen. Absoluuttisena mittana siitä, kuinka monta kilokaloria harjoituksessa todella kului, lukemaan ei tulosten perusteella pidä luottaa.
Tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että mukana oli vain 62 tervettä nuorehkoa miestä. Laitteita testattiin lisäksi vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusta rahoitti SOLUM Health Care, ja yksi tutkimuksen tekijöistä työskentelee SOLUMilla.