Ennätyskallis sähkö ja minipalkan korotus ovat aiheuttaneet espanjalaisille pk-yrityksille lähes kestämättömän tilanteen.
Espanjan yrittäjien ja pk -yritysten yhdistyksen AEMPYMES:in puheenjohtaja Sandra Rodríguez kertoo Verkkouutisille yritysten kärsimästä hädästä.
-Tilanne pk-yritysten keskuudessa on kestämätön. Espanjan minimipalkka nousi 950 eurosta 965 euroon syyskuun alussa.
Kyse on kolmannesta korotuksesta nykyhallituksen aikana. Ensimmäinen oli 2019, jolloin minimipalkka nousi 735,90 eurosta 900 euroon. Toinen korostus tuli 2020, jolloin minimipalkka nousi 50 euroa, hän sanoo.
– Espanjassa on yleistä julkaista minimipalkka, joka on jaettu 14 osaan. Vuodelle 2021 minimiksi on asetettu 965 euroa kuukaudessa eli 13[nbsp]510 euroa vuodessa. Näistä 14 erästä kaksi on suhteutettu yrityksen arvioimalla tavalla. Sen voi jakaa palkkana koko vuoden ajalta ja saada täyden palkan kesällä tai yrityksen sopivaksi katsomalla tavalla.
Mikäli ne jaetaan 12 kuukauden ajalle, kuukausipalkka olisi 1[nbsp]125,83 euroa, Rodríguez jatkaa.
Työntekijä on luonnollisesti iloinen isommasta palkkapussista, mutta korotus on ajanut etenkin pk-yritykset vaikeaan tilanteeseen, jossa ne joutuvat miettimään kuinka monta työntekijää he voivat pitää.
Espanjan keskuspankin mukaan viime vuoden 50 euron korotus minimipalkkaan toi työttömyystilastoihin 180[nbsp]000 uutta työtöntä. Nyt voimaan tulleen korotuksen odotetaan myös näkyvän negatiivisesti työllisyystilastoissa.
– Vähimmäispalkan nousu 15 eurolla kuukaudessa merkitsee työnantajalle lisäkustannuksia 456 euroa per työntekijä vuositasolla. Samoin yksityisyrittäjän sivukulut kuten sosiaaliturvamaksut kohoavat.
– Minimipalkan korotus ei koske pelkästään yrittäjiä, vaan myös kotiapulaisia, kuten vanhusten hoitajia, joiden palveluita lukuisat perheet käyttävät, Sandra Rodríguez kertoo.
Yksityiset vanhainkodit ovat kalliita ja julkisen puolen ovat usein ilman vapaita paikkoja, niinpä useat perheet palkkaavat kotiapulaisen huolehtimaan vanhuksistaan.
– Kun otetaan huomioon maan nykyinen taloustilanne, aika ei ole nyt oikea. Minimipalkan korotus näkyy kielteisimmin juuri pk-yritysten ja yksityisyrittäjien keskuudessa. Sillä voi olla kielteinen vaikutus myös työpaikkojen luomiseen.
– Espanjan hallitus ei ole ajatellut yritysten velkaantumista ja heidän myötä työntekijöitä, jotka ovat ennennäkemättömällä köyhyysrajalla maan hallituksen huonojen päätösten vuoksi.
Hallitus on enemmän huolissaan sen kansainvälisestä imagosta, kuin vakavista maan sisäisistä ongelmista, toteaa Sandra Rodríguez.
Pk-yritysten maa
Viime vuonna Espanjassa oli 3.4 miljoonaa yritystä, joista 2.9 miljoonaa oli pieniä tai keskisuuria. Tilastollisesti 54 prosenttia espanjalaisista haluaa olla enemmin oma herra kuin jonkun muun palkkalistoilla.
Koronapandemian vuoksi monella yrityksellä on heikko taloudellinen suorituskyky. Likviditeetti- ja vakavaraisuusongelmat ovat edelleen merkittävässä asemassa Espanjan tuotantorakenteessa, joka vaatii pikaisia toimenpiteitä niiden ratkaisemiksi.
Pk-barometrin mukaan 56 prosenttia espanjalaisista pk-yrityksistä tarvitsi rahoitusta vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Espanjassa inflaatio kiihtyi lokakuussa 5,5 prosenttiin. Kyse on korkeimmasta inflaatiosta sitten vuoden 1992. Korotukseen vaikuttivat sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu.
EU:ssa on 21 maata, joilla on minimipalkka. Korkein se on Luxemburgissa, 2[nbsp]202 euroa bruttoa kuukaudessa. Sitten tulevat Alankomaat (1[nbsp]685 euroa), Belgia (1[nbsp]626 euroa), Saksa (1[nbsp]614 euroa), Ranska (1[nbsp]555 euroa) ja Irlanti (1[nbsp]274 euroa).
Tilaston häntäpäässä ovat Bulgaria (322 euroa), Unkari (442 euroa), Romania (458 euroa), Latvia (500 euroa), Kroatia (563 euroa), Tšekki (579 euroa), Viro (584 euroa), Puola (614 euroa), Slovakia. (623 euroa) ja Liettua (642 euroa).