Kreml julkisti perjantaina turvallisuuspoliittisen vaatimuslistan, jossa Naton edellytetään pysäyttävän laajentumisensa, rajoittavan toimintaansa itäisten jäsenmaidensa alueella ja lopettavan kaiken sotilaallisen yhteistyön Ukrainan kanssa.
Brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Edward Lucasin mukaan kyse on käytännössä uhkavaatimuksesta: ellei Nato suostu neuvottelemaan, Venäjä käynnistää uuden hyökkäyksen Ukrainaan.
– Tästä johtaa yksi tie Jaltalle – samankaltaiseen geopoliittiseen suurvaltasopimukseen, jollaisen liittoutuneet tekivät Krimillä vuonna 1945 kuulematta niitä, joita sopimus eniten koski, Lucas sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Toinen tie vie Helsinkiin, jossa käytiin 1970-luvun alusta puoliväliin vaivalloiset, kiistellyt mutta lopulta tulokselliset ihmisoikeuksia ja turvallisuutta koskevat neuvottelut, jotka vastoin odotuksia tasoittivat tietä neuvostoimperiumin tuholle, hän toteaa.
Lucas kertoo suhtautuneensa nuorena kriittisesti Helsingin päätösasiakirjaan, koska ajatteli sen sementoineen Itä-Euroopan ja erityisesti Baltian maiden kuulumisen Neuvostoliiton etupiiriin. Nyt hän myöntää olleensa väärässä, sillä Etyk onnistui vähentämään idän ja lännen välisiä jännitteitä ja vahvistamaan, että rajoja voidaan muuttaa rauhanomaisin keinoin, kuten 15 vuotta myöhemmin tapahtuikin.
Tähän Neuvostoliitto sitoutui
Kun Vladimir Putinin Venäjä nyt tavoittelee uutta etupiirijakoa Eurooppaan, Helsingin prosessi tarjoaisi Lucasin mielestä neuvotteluille oivan pohjan.
– Venäjä siis sanoo haluavansa neuvotella Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta? Hyvä on, se käy meille, mutta meillä on myös omat vaatimuksemme, Lucas sanoo.
Putinia voisi hänen mukaansa muistuttaa heti alkajaisiksi siitä, että tämän suuresti ihailema Neuvostoliitto sitoutui vuonna 1975 kunnioittamaan muiden maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä ratkaisemaan kiistakysymykset rauhanomaisesti ilman voimankäytön uhkaa tai käyttöä. Venäjä on ilmoittanut pitävänsä itseään Neuvostoliiton seuraajavaltiona.
– Venäjä on rikkonut näitä kaikkia periaatteita Ukrainan suhteen. Kotimaassa se rikkoo järjestelmällisesti lupausta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ”ajatuksen, omantunnon, uskonnon ja omantunnon vapaus mukaan lukien”, Lucas toteaa.
Ukraina samassa pöydässä
Vastineeksi sille, että Venäjä uudistaa sitoumuksensa Helsingin päätösasiakirjan periaatteisiin, länsi voisi Lucasin mielestä tarjota esimerkiksi asevalvontaa ja sotaharjoitusten avoimuutta.
– Me keskustelimme [neuvostojohtaja Leonid] Brežnevin Kremlin kanssa tällaisista asioista. Voimme puhua niistä myös Putinin kanssa. Jos keskustelut epäonnistuvat, tilanteemme ei ole yhtään aiempaa huonompi. Jos pääsemme sopimukseen, olemme paremmassa turvassa, hän sanoo.
– Tärkeintä olisi se, että toisin kuin ensimmäisissä Helsingin neuvotteluissa, kaikki asianomaiset maat istuisivat neuvottelupöydässä. Sen sijaan, että Venäjä demonisoisi Ukrainaa muutaman länsimaisen johtajan edessä, sen olisi käsiteltävä asiansa kasvokkain ukrainalaisten kanssa. Se on edistystä, hän toteaa.