Venäjän hallitus on päättänyt nostaa ”epäystävällisistä” maista tulevan oluen tullimaksuja kymmeneen eurosenttiin litralta. Maan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti nostosta perjantaina 19. huhtikuuta 2024.
Tullimaksu nousee nykyisestä neljästä eurosentistä kymmeneen senttiin litralta. Tuotteiden osuus Venäjän oluiden kokonaiskulutuksesta on alle viisi prosenttia. Ilmoituksen mukaan nostolla ei pyritä estämään tuontia, vaan auttamaan venäläisiä panimoita kilpailussa.
Aiemmin valtioduuman jäsen Aleksei Didenko oli esittänyt oluiden tuonnin estämistä kokonaan, koska ne tulevat pääasiassa Saksasta, Liettuasta ja Latviasta, jotka tukevat Ukrainaa.
Hänen mukaansa oluiden tuontikielto hyödyttäisi Venäjää, koska se tukisi kotimaisia panimoita ja vapauttaisi hyllytilaa ”ystävällisten” maiden tuotteille. Samalla kiellosta tulisi lännelle ”kouriintuntuva vastapakote”, edustaja uskoi.
Vuosina 2022–2023 Saksa vastasi yli kolmanneksesta Venäjän oluen tuonnista. Viime vuonna volyymi kasvoi 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, rahallisesti 96 miljoonaan dollariin. Liettuan osuus on vähän yli 15 prosenttia, rahallisesti 36,5 miljoonaa dollaria. Sen olutvienti Venäjälle kasvoi 1,9-kertaisesti edellisvuodesta. Latvian oluen vienti Venäjälle kasvoi nelinkertaisesti ollen 34,4 miljoonaa dollaria. Myös Puolan oluen vienti kaksinkertaistui ollen 5,3 miljoonaa dollaria.
Samaan aikaan Venäjän suuret olutpanimot ovat varoittaneet kuluttajahintojen 8–15 prosentin nostosta. Alan teollisuusasiantuntijan Leonid Hazanovin mukaan panimot voivat kuitenkin nostaa hintoja 10–17 prosenttia ilman vaikutusta oluen kysyntään. Hinnan noston taustalla ovat hiivan hinnan ja valmisteveron nousu, pakollinen etiketöinti sekä kohonneet kuljetuskustannukset.
Rostatin mukaan venäläisoluen keskihinta on 160 ruplaa (1,6 euroa), mutta kuluttajahinta keskimäärin 125–130 ruplaa litralta. Puolen litran pullo maksaa 65 ruplaa, mutta halvat merkit vain 50 ruplaa (50 eurosenttiä). Vaikka hinta nousisi 10 prosenttia, viiden ruplan hinnan nousu ei pysäyttäisi edes köyhimpiä kuluttajia, sanoo Venäjän alkoholimarkkinoiden tutkimuskeskuksen johtaja Vadim Drobiz.
