Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Venäjä voisi turvautua erilaisiin hybridioperaatioihin ja rajoitettuihin sotilaallisiin hyökkäyksiin tai muihin toimiin, jos Suomi hakee Natoon.
Julkisuudessa on pohdittu aktiivisesti, miten Venäjä reagoi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Hakemuksen jättämisen jälkeen kuluisi aikaa kuukausia, ehkä jopa yli vuosi siihen, ennen kuin Suomi olisi varsinaisesti jäsen. Nato-maiden parlamenttien pitäisi hyväksyä Suomen jäsenyys. Hakemuksen jättämisen ja virallisen jäsenyyden tunnustamisen välistä niin sanottua harmaata aikaa on luonnehdittu herkäksi.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ja kyberasiantuntija Catharina Candolin keskustelevat Ivan Puopolon vieraina Verkkouutisten Debatissa muun muassa niistä keinoista, joita Venäjä on valmis käyttämään tämän harmaan ajan sisällä.
– Itse näkisin, että hybridioperaatioiden todennäköisyys kasvaa. Mutta täytyy muistaa, että tämä ei ole mikään uusi tilanne, että tämä olisi alkanut yhtäkkiä. Kyseessä on vuosia kestänyt vaikuttaminen Suomen Nato-keskusteluun, Catharina Candolin sanoo.
Suomen prosessi on lähtenyt liikkeelle ja jäsenyyttä harkitaan vakavasti.
– Totta kai tällainen uhkailu ja ilmatilaloukkaukset lisääntyvät. Voi olla kyberhyökkäyksiä, jotka nyt ainakin alkuvaiheessa ovat todennäköisesti sellaisia, jotka ylittävät uutiskynnyksen, mutta eivät välttämättä aiheuta mitään sen merkittävämpää, Candolin toteaa.
– Voi olla ja onkin ollut informaatio-operaatioita, joissa esimerkiksi yritetään väittää, että nyt Venäjä tuo (sotilas-) kalustoa lähemmäs Suomen rajaa.
Hänen mukaansa tämäntapaiset ilmiöt todennäköisesti eskaloituvat, kun Nato-prosessi etenee.
– Tämä on ihan odotettavissa.
Itsenäisyys ei uhattuna
Pekka Toveri arvioi, että Venäjän keinot vaikuttaa Suomeen ovat aika heikot.
– Poliittista painostusta varmasti edelleen yritetään, mutta sillä ei ole pahemmin merkitystä. Taloudellista vipuvartta ei ole, koska Venäjän Suomen-kaupan osuus pienenee.
– (Venäjän presidentti Vladimir) Putinilla näyttää olevan työkalupakissaan sotilaalliset toimenpiteet. Mutta ongelma on se, että sotilaallinen voima on kiinni etelässä (Ukrainassa). Heillä on aika vähän voimaa suunnata Suomea vastaan, Toveri sanoo.
Toverin mukaan Venäjä pystyisi tietenkin käyttämään sotilaallista voimaa ja aiheuttamaan vahinkoja, mutta ei uhkaamaan Suomen itsenäisyyttä. Siihen ei Venäjän voima nyt riitä.
– Vahinkoa voitaisiin aiheuttaa, mutta riskinä on se, miten EU ja Nato vastaisivat tämänlaiseen toimintaa. Riski on niin suuri, että en pidä sitä todennäköisenä.
– Koskaan ei pidä sanoa, että se olisi mahdotonta, koska diktaattorit näyttävät tekevän ihan mitä mieleen tulee.
Toverin mielestä silloin työkalupakkiin jää se työkalu, jota Putin on tähän asti käyttänyt menestyksekkääksi lähes kymmenen vuoden ajan eli hybriditoimet, joihin länsi ei ole kyennyt vastaamaan.
– Putinin suuri virhe Ukrainassa oli se, että hän aloitti perinteisen kineettisen sodan – joka oli tosin jo alkanut vuonna 2014. Siten länsi sai maalin, johon voidaan vaikuttaa pakotteilla tai aseistamalla Ukrainaa, Toveri toteaa.
– Nyt (Venäjällä) on opittu se, että sotilaallinen vaihtoehto työkalupakissa ei ole välttämättä se järkevin, jolloin käytetään juuri näitä keinoja, joita tässä jo aikaisemmin lueteltiin.
Toveri uskoo, että hybridikeinoista varmasti löytyy sellaisia asioita, joilla Suomi voidaan yllättää.
– Venäjän pitää vastata jotenkin ja tehdä jotain. Suomea pitää rangaista jotenkin sen takia, että Putin on sanonut moneen kertaan, että Suomi ei saa liittyä Natoon.
– Jos Suomi kuitenkin liittyy Natoon, niin jotenkin sitä pitää rangaista.
Julkisuudessa on puhuttu paljon ”sotilaallisteknisistä toimenpiteistä”, joukkojen tuomisesta rajalle ja kaikesta muusta vastaavasta. Toveri ei ole kuitenkaan liian huolissaan tästä, koska se ei vastaa todellisuutta.
– Niin kuin ydinaseista puhuminen, että Itämeri ei olekaan enää ydinaseista vapaa alue, koska tänne pitää tuoda ydinaseita. Sehän on pelkkää valetta, Toveri toteaa.
– Venäjällä on ydinaseita Kaliningradissa, Pietarin lähistöllä ja Kuolassa. Ne ovat jo täällä.
Rajoitettu hyökkäys
Mitä Venäjän sotilaalliset operaatiot Suomea vastaan käytännössä voivat olla?
Toverin mukaan Venäjän maavoimat on kiinni Ukrainassa, ja niitä on niin vähän, että Venäjällä ei ole kykyä mihinkään laajempaan maavoimien hyökkäykseen.
– (Venäjällä) on merivoimaa Itämeren alueella. Suomi on huoltovarmuuden osalta saari. Melkein 90 prosenttia meidän läntisestä viennistä ja tuonnista kulkee läntisiä merireittejä pitkin, ja niitä voi häiritä erilaisilla keinoilla.
– (Venäjällä) on jonkin verran ilmavoimaa irti (Ukrainasta) ja pitkän kantaman ohjuksia jäljellä eli vahinkoa voitaisiin aiheuttaa.
Voisiko Venäjä ampua ohjuksen Suomeen?
– Kyllä he voisivat. Ja sitä on spekuloitu, että jos he tekisivät rajoitetun sotilaallisen hyökkäyksen ja sitoisivat sillä tavalla Suomen konfliktiin, niin että Nato ei ottaisi meitä jäseneksi, Toveri kertoo.
– Minä en usko siihen. Natossa kyllä ymmärretään täysin (tilanne). Ja muutamat tahot ovat jo sanoneetkin, että jos Nato lankeaisi tähän ansaan, niin sen jälkeen kukaan ei voisi enää koskaan liittyä Natoon, koska Venäjä ampuisi aina yhden ohjuksen ja sanoisi, että nyt me olemme sodassa ja ette voi liittyä.
Toveri arvioi, että päinvastoin Nato todennäköisesti tukisi Suomea eri tavoin.
– Ei se turvatakuita meille todennäköisesti anna, mutta tukisi muuten sotilaallisesti, jotta voisimme torjua Venäjän uhkia.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Natolta ei voi saada suoria turvatakuita jäsenyyshakemuksen käsittelyajalle. Julkisuudessa on kuitenkin pohdittu, voisiko joiltain muita valtioilta, kuten USA:lta tai Britannialta, mahdollisesti saada kahdenväliset turvatakuut.
Toveri suhtautuu varsinaisiin turvatakuisiin skeptisesti.
– Minä en usko, että esimerkiksi Yhdysvallat sanoisi, että annamme teille turvatakuut siksi ajaksi. USA on todennut olevansa valmis tukemaan meitä prosessin ajan. Sieltä tulisi varmasti sotilaallista tukea ja asiantuntijatukea kyberpuolustukseen ja niin edespäin.
Hänen mukaansa tällä on merkitystä.
– Jos Venäjä alkaa häiritä vaikka meidän meriyhteyksiämme omalla Itämeren laivastollaan ja sitten alueelle tuleekin amerikkalainen laivasto-osasto katsomaan, että merenkulun vapaus pitää turvata, niin kyllä sillä olisi rauhoittava vaikutus. Merenkulun vapaus ja sen turvaaminen on USA:lle erittäin tärkeä periaate.