Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarisen mukaan nyt olisi aika ottaa riski ja seurata Ruotsia poistamalla perintö- ja lahjavero ja korvata se luovutusvoittoverolla. EK:n mukaan se olisi kasvutoimi, jota se kaipaa vielä istuvalta hallitukselta.
Tutkimuksissa perintöveroa on pidetty vähemmän haitallisena kasvulle kuin monia muita veroja. Tutkimukset eivät myöskään ole yksimielisiä siitä, että perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla johtaisi ainakaan merkittävään talouskasvuun.
– Tutkimusnäyttöä on kovin vähän tai se ei ole ainakaan kovin suoraviivaista. Perintöveron poistoon on erilaisia näkökulmia, mutta tutkimusnäytön perusteella sitä on vaikea luokitella kasvutoimeksi, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola
– Joidenkin kohdalla luovutusvoittovero tarkoittaisi myös veronkiristystä, jos peritty omaisuus pitäisi saada nopeasti muuhun käyttöön.
Samaan on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti. Siitä selviää, että asuntovarallisuus käsittää noin 40 prosenttia perityn tai lahjoitetun omaisuuden arvosta. Yritysvarallisuuden arvo on noin 20 prosenttia.
– Kasvun näkökulmasta on hyvä täsmentää, mihin haemme muutosta. VATT totesi raportissaan, että perintöveron poistolla ei ole merkittävää kasvuvaikutusta, mutta tulkitsemme, että sillä kuitenkin on kasvuvaikutus, Sami Pakarinen sanoo Verkkouutisille.
– Jos raportissa olisi keskitytty perintöverotuksen sijaan lahjaverotukseen, niin tulos olisi voinut olla toinen. Maakunnasta perityn asunnon kasvuvaikutus ei ole niin suuri kuin onnistunut sukupolvenvaihdos yrityksessä, joka on alueellisesti suuri työllistäjä.
Moni taloustieteilijä vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan perintöveron poisto kasvattaisi riskiä sille, että elinkeinorakenne jumiutuisi eikä yrityksiä myytäisi eteenpäin paremmin tuottaville toimijoille.
– On myös viitteitä siitä, että omaisuutta ei myytäisi luovutusvoittoveron välttämiseksi. Se voisi tarkoittaa sitä, että pääoma ei olisi kaikkein tehokkaimmassa käytössä. Se voisi vaikuttaa negatiivisesti talouteen ja tuottavuuskasvuun, sanoo Kirkko-Jaakkola.
Ruotsin ja Suomen tulkinnat eroavat toisistaan
Elinkeinoelämän keskusliitto käyttää verrokkina Ruotsia. Länsinaapurissa perintö- ja lahjaverotus korvattiin luovutusvoittoverolla jo vuonna 2005. Talouskehitys on siellä ollut varsin toisenlaista kuin Suomessa.
– Ruotsin ja Suomen ero on siinä, että Ruotsissa yksityiset markkinapalvelut tuottavat paremmin kuin Suomessa. Tämän tapainen yritystoiminta vaatii riskirahoitusta. Mitä enemmän meillä olisi omaa pääomaa, niin sitä enemmän se vauhdittaisi meidän omaa talouskasvuamme. Luovutusvoittoveroon siirtyminen mahdollistaisi pääomamarkkinan synnyn Suomeen.
Kirkko-Jaakkola myöntää, että perintövero voisi vapauttaa pääomaa käyttöön, jota perintö- ja lahjaveroa varten yrityksissä joudutaan keräämään puskuriksi. Perheyritysten liiton mukaan tällaisen varallisuuden arvo on tällä hetkellä viisi miljardia euroa.
Ruotsissa perintöverotuksesta luovuttiin, koska verotus oli progressiivinen ja se verotti erityisesti keskiluokkaa. Varakkaammat pystyivät kiertämään verotusta muilla järjestelyillä.
– Tutkimukset ja tutkimusnäyttö eivät anna kysymykseen selvää vastausta. Ruotsissa viime keväänä valmistuneessa raportissa todetaan, että yksityinen varallisuus on kasvanut ja se on johtanut siihen, että pääomamarkkina toimii aiempaa paremmin. Raportissa sanotaan, että veromuutokset ovat myötävaikuttaneet tähän kehitykseen, EK:n Pakarinen sanoo.
– Ruotsissa tulkitaan epävarmuudesta huolimatta, että perintö- ja lahjaveron poistolla on ollut positiivinen vaikutus talouden kasvuun. Pääomamarkkina on päässyt paremmin kehittymään ja saanut yksityisen varallisuuden kasvuun, hän jatkaa.
Työnantajajärjestön mielestä Suomen ja Ruotsin näkökulmassa on filosofinen ero.
– Koska Suomessa ei ole täyttä varmuutta, niin tulkinta on, että perintöveron poisto ei johda talouskasvuun. Se on asenteellinen ero, jossa ruotsalaiset näkevät mahdollisuuksia ja meillä se nähdään uhkana, Pakarinen sanoo.
Julkisen talouden kassan kumistessa tyhjyyttään on ymmärrettävää, että yli miljardin euron verotuloista ei haluta luopua ilman selvää kasvuvaikutusta. Suorana vaikutuksena valtion kassasta häviäisi puolen miljardin verran verotuloja.
Veronmaksajien Kirkko-Jaakkolan mukaan se voisi mahdollistaa pääomien kertymisen aiempaa paremmin. Toisaalta hän näkee riskinä, että varallisuus keskittyy ja se luo epätasa-arvoa.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tämä mahdollistaisi samankaltaisen pääomamarkkinan muodostumiseen Suomeen kuin Ruotsissa on.
– Vaikutukset alkaisivat näkyä heti, kun ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muuttuisivat, kun epävarmuus poistuisi, Pakarinen sanoo.