Ensihoitajien kerrotaan kohtaavan työssään yhä useammin uhka- ja väkivaltatilanteita.
Niistä tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston mukaan ilmoituksia tehtiin 153 kappaletta vuonna 2014, mutta vuonna 2020 jo 343 kappaletta.
Vuoden ensihoitaja -kiertopalkinnon vuosina 2015 ja 2021 saaneet Sanna Kauppinen ja Anu Venesoja sanovat, ettei ensihoitotyön turvallisuuteen ja sen kehittämiseen ole puututtu valtakunnallisesti riittävällä vakavuudella.
Heidän mukaansa uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin ja varautumiseen tarvittaisiin valtakunnallisesti yhtenäinen koulutus. Myös tilanteen jälkihuolto olisi järjestettävä vähintään organisaatiotasolla.
– Ensihoitohenkilöstöön kohdistuva väkivalta konkretisoitui sunnuntaina pahimmalla mahdollisella tavalla, kun työtehtävissä ollutta ensihoitajaa puukotettiin. Tapahtunutta ei voi hyväksyä missään muodossa. Suomessa ei vielä ole yksikään ensihoitaja kuollut työtehtävällä tapahtuneen väkivallan kohteena. Sunnuntain tapahtuma näytti, että pahin mahdollinen on joka päivä lähempänä, jos asioille ei oikeasti tehdä nyt mitään, Anu Venesoja ja Sanna Kauppinen toteavat kannanotossaan.
Heidän mukaansa ensihoito-organisaatioissa tulee olla sovitut toimintamallit, jotka otetaan käyttöön kyseisissä tilanteissa. Työnantajan tulisi olla työntekijän tukena aina oikeusprosessin loppuun asti.
Rikoslaki ei edelleenkään rinnasta työtehtävissä olevaa ensihoitajaa virkamieheen.
– Rikoslakia tulee päivittää kiireellisesti niin, että ensihoitohenkilöstöä kohtaan väkivaltaa tehneen tai sillä uhanneen henkilön saama tuomio vastaa virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta annettavia tuomioita. Nyt tarvitaan tekoja eikä vain puheita. Jokaisella ensihoitajalla on oikeus päästä ehjänä kotiin työvuorosta, Kauppinen ja Venesoja toteavat.
Jokaisella on oikeus päästä töistä ehjänä kotiin. Älä riko hoitajaasi. @RySehl @Tehy_ry @STM_Uutiset @anna_maja https://t.co/m9M4FiYm6A
— Anu Venesoja (@venesoja) October 4, 2022