Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on noin 65 miljardia euroa, mikä on 3,3 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvio on noin seitsemän miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiovarainvaliokunta on lisännyt budjettiesitykseen menoja noin 40 miljoonalla eurolla, millä pyritään muun muassa tukemaan koronan jälkihoitoa, parantamaan väyläverkon kuntoa sekä edistämään osaamista, kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä ulkoilua ja luonnossa liikkumista.
Liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja pyöräilyä parantaviin väylähankkeisiin osoitetaan noin 19 miljoonan euron lisäys, oppimisen ja kulttuurin edistämiseen noin kymmenen miljoonan euron lisäys sekä ympäristönhoitoon ja luontokohteiden ylläpitoon 2,7 miljoonan euron lisärahoitus.
Mietinnön täysistuntokäsittely alkaa tiistaina 14. joulukuuta, ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2021 lopullisesti maanantaina 20. joulukuuta.
Ensi vuoden talousnäkymissä riskejä
Valiokunta toteaa, että julkisen talouden merkittävimmät riskit liittyvät edelleen yleiseen talouskehitykseen.
– Epävarmuus on jälleen viime viikkoina kasvanut koronatautitapausten ja uuden virusmuunnoksen myötä, joskin rokotuskattavuuden parantuminen ja koronapassin käyttöönotto vähentävät laajojen rajoitustoimien tarvetta, mietinnössä todetaan.
Yleistä talouskehitystä varjostaa myös teollisuuden komponenttien ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät pullonkaulat ja inflaatio.
Valiokunnan mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä koronapandemian vuoksi.
– Vuosina 2021 ja 2022 alijäämä kuitenkin pienenee, kun talouden toipuminen ja työllisyyden kasvu lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Julkista taloutta vahvistaa myös koronapandemiaan liittyvän rahankäytön ja tukitarpeen väheneminen. Julkinen velka on talouskasvusta huolimatta jäämässä huomattavasti aiempaa korkeammalle tasolle, mietinnössä sanotaan.
Valiokunnan mielestä on myönteistä, että hallitus toteutti koronapandemian ja sitä seuranneen taantuman vaatimaa nopeaa, etupainotteista ja voimakkaasti elvyttävää finanssipolitiikkaa.
– Päätetyillä väliaikaisilla toimilla estettiin talouden kasvupotentiaalin pitkäkestoinen heikentyminen. Valiokunta toteaa, että koronakriisi ei ole ohi, ja pitää tarkoituksenmukaisena, että hallituksen linjaamilla toimilla vauhditetaan talouden aktiviteettiä myös vuonna 2022. On edelleen varauduttava myös tukitoimien lisäämiseen, mikäli koronatilanne pitkittyy ja vaikeutuu, mietinnössä sanotaan.
Valiokunta kuitenkin painottaa, että kasvaneen velkaantumisen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden vuoksi julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat aiempaakin tärkeämpiä.
Valiokunta kiinnittää huomiota talouskasvun edellytyksiin ja työllisyysasteen nostamiseen.
– On välttämätöntä jatkaa määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia sekä parantavat työn vastaanottamisen ja tekemisen kannusteita. Erityisen tärkeää on hillitä pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistää rakenteellisen työttömyyden alenemista, valiokunta toteaa.
Mietinnön mukaan on myös löydettävä ratkaisuja, joilla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta, sillä osaavan työvoiman puute vaikeuttaa jo laajalti yritysten toimintaa.
Lisäksi valiokunta painottaa julkisten hankintojen tehostamista ja pitää tärkeänä julkisen TKI-rahoituksen nostamista, jotta TKI-menojen BKT-osuus nousee 4 prosenttiin.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä lapsibudjetoinnin kehittämistä ja sen vakiinnuttamista vuoden 2023 talousarvioesityksessä. Lapsi-ikäluokkaan, alle 18-vuotiaisiin, kohdistetaan määrärahoja yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. Lisäksi esityksessä tarkastellaan verotusta lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta.
Myös EU:n kertaluonteinen elpymisväline edistää talouden kasvua. Talousarvioesityksessä Suomen kansallisen suunnitelman toimeenpanoon osoitetaan (määrärahat ja valtuudet yhteensä) 1,2 miljardia euroa, josta määrärahalisäyksiä on 637 miljoonaa euroa.
Mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. Vastalauseensa jättivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat.
