Suomen kuluvan vuoden bkt-kehitys on jäämässä ennustettua heikommaksi. Kuntarahoitus alentaa tuoreessa suhdanne-ennusteessaan arviotaan vuoden 2025 bkt-kasvusta 0,3 prosenttiin, kun se aiemmin oli 0,5 prosenttia.
– Suurin ihmetyksen aihe on ollut yksityisen kulutuksen vaisuus, vaikka korot ovat selvästi laskeneet ja ostovoima parantunut. Ennusteissa on ehkä aliarvioitu vuosien 2022–2023 äkillisten hinta- ja korkomuutosten aiheuttaman shokkivaikutuksen kestoa. Useiden välttämättömien menoerien samanaikainen raju nousu ei hevin unohdu ja voi edelleen näkyä varovaisena kuluttamisena, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.
Kotitalouksien käsitystä taloudellisesta turvasta heikentävät myös asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut alakulo sekä kiristynyt kilpailu työpaikoista.
– Yksi vähemmän tunnettu Suomen taloutta tänä vuonna jarruttanut tekijä on säästöt julkisessa palvelutuotannossa ja investoinneissa. Ilman julkisen kysynnän supistumista kuluvan vuoden bkt olisi plussalla, Vesala huomauttaa.
Bkt-lukujen ankeudesta huolimatta taloudessa on kuitenkin Kuntarahoituksen mukaan nähtävissä käänteen merkkejä.
– Perinteiset suhdanneajurit, vienti ja yksityiset investoinnit, ovat olleet jo hyvän aikaa nousussa. Reaalitulojen kasvun pitäisi vähitellen kääntää yksityinen kulutus nousuun, vaikka kotitaloudet pysyisivätkin varovaisina.
Koska vuosi 2026 kuitenkin käynnistyy ennakoitua heikommista lähtökohdista, Kuntarahoitus alentaa ensi vuoden kasvuennustettaan kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Vuonna 2027 kasvu voimistuu kahteen prosenttiin.
Kuntatalouden kurjistumista povaavat ennusteet eivät ole toteutuneet, koska kunnissa on tartuttu toimeen ja tehty tehokkaita sopeutustoimia.
– Niiden ansiosta kuntien toimintakate näyttää tänä vuonna olevan ennakoitua vahvempi, vaikka työllisyydenhoitokulut ovat korkean työttömyyden vuoksi kasvaneet, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiedotteessa.
Myös kuntien vuosikate on ennustettua parempi, vaikka verotulokertymät jäävät matalasuhdanteen takia ennakoitua pienemmiksi.
Kuntarahoituksen kuntatalousennusteessa kuntien menot kasvavat selvästi tuloja nopeammin erityisesti vuosille 2026–2029 sijoittuvan ennustejakson alkuvuosina.
Menotaloutta rasittavat muun muassa valtionosuusleikkaukset ja palkankorotusten paisuttamat henkilöstömenot, vuokratulojen supistuminen kuntien omistamista sote-kiinteistöistä puolestaan aiheuttaa tulopuolelle lovea. Näiden tekijöiden vaikutukset alkavat helpottaa vuonna 2028, jolloin kuntien yhteenlaskettu vuosikate ja tulos kääntyvät nousuun.
Vuoden 2025 osalta kuntien rahoitusalijäämä on merkittävästi pienempi kuin Kuntarahoitus oli ennakoinut. Tämä johtuu vuosikatteen positiivisemman kehityksen lisäksi siitä, että kunnissa on myös painettu jarrua investoinneissa.
– Suurten kaupunkien investointitahti ei kuitenkaan ole pysyvästi hidastumassa vaan pysyy korkealla tasolla. Kuusi suurinta kaupunkia vastaa jo yli kolmanneksesta Suomen väestöstä ja lähes puolesta kaikista kuntien investoinneista. Näiden kaupunkien yhteenlaskettu lainakanta tulee niiden alustavien talousarvioiden mukaan kasvamaan viime vuoden viidestä miljardista eurosta yli yhdeksään miljardiin euroon vuonna 2028, Kallio sanoo.
Myös suurilla kaupungeilla on tarvetta sopeuttaa talouttaan. Osa niistä suunnittelee omaisuus- ja yhtiöjärjestelyjä ja kassavarojen käyttöä velkaantumisen hillitsemiseksi.
Kuntarahoituksen kuntatalousennusteessa ei ole huomioitu kaikkia suunnitteilla olevia raidehankkeita. Niiden toteutuminen voi nostaa kuntien investointeja ja rahoitusalijäämää seuraavan neljän vuoden aikana kumulatiivisesti sadoilla miljoonilla euroilla.
