Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) avaa blogikirjoituksessaan hallituksen keväällä 2025 tekemien investointipäätösten taustoja.
Paljon keskustelua herättänyttä Garden Helsinki -hanketta koskeva ehdollinen investointipäätös tehtiin tuolloin vuoden 2025 keväänä osana kasvuriihtä. Heinosen mukaan investointiohjelman tavoitteena oli talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen turvallisuuden parantaminen.
Kansanedustaja huomauttaa, että Garden Helsingin saama 35 miljoonan euron ehdollinen rahoituspäätös oli vain yksi osa koko valtavasta kokonaisuudesta.
– Tuolloin huhtikuussa 2025 päätettiin nimittäin laajentaa hallitusohjelman mukaista noin 4 miljardin euron investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa päätettiin rahoittaa valtion omaisuustuloilla ja kohdennettiin jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen, Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Loput investointiohjelman tarvitsemasta lisärahasta katettiin valtion kehyksen puitteissa.
Lisärahoituksen turvin investointeja tehtiin lukuisiin hankkeisiin eri puolilla Suomea. Muun muassa monia tieinfrastruktuuriin kohdistettiin merkittäviä investointeja ympäri maata. Rahaa myönnettiin valtateiden, liittymien ja siltojen rakentamiseen ja korjaukseen.
Rahaa päätettiin käyttää myös Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen, raideleveysselvitykseen ja maanpuolustuskoulutukseen.
Prosessissa ei kansanedustajan mukaan ole mitään ihmeellistä. Vastaavia päätöksiä on Heinosen mukaan tehty aina hallitusohjelmissa ja kehyspäätöksissä. Poliittisten linjausten jälkeen tehdään aina tarvittavat suunnitelmat, kilpailutukset ja tarvittavat erilliset päätökset.
– Niin muuten näistäkin kaikista edellä olevista on tehty tai tehdään ennen kuin yhtään euroa yhdessäkään hankkeessa eteenpäin menee, Heinonen painottaa viitaten keväällä 2025 tehtyihin päätöksiin.
Vastaavanlaisia investointilistoja tehtiin myös Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella, Heinonen kirjoittaa.
Silloin tukea päätettiin hänen mukaansa myöntää esimerkiksi Ähtärin eläinpuistolle 1,5 miljoonaa euroa.
– En tiedä miten siinä kohdassa kaikki muut maamme eläintarhat käsiteltiin ja tehtiinkö päätös tuolloin yhdenvertaisesti kaikki maamme eläintarhat huomioiden? Ei ainakaan tuolloin keskustan silloinen ministeri Antti Kurvinen (kesk.) huutanut, kuten nyt huutaa, vaan esitti myöhemmin (2023) vielä jopa 5 miljoonaa lisää kotialueensa konkurssikypsälle eläintarhalle. No ei mennyt läpi edes vasemmistohallituksessa.
Kansanedustaja muistuttaa myös, että liikuntapaikkarakentamiseen suunnatut tuet ovat aina harkinnanvaraisia.
– Eli suinkaan ei ole automaatio, että jokaisen maamme uimahalli, jäähalli tai sisäpelihalli saisi aina samansuuruisen euromääräisesti tai edes prosentuaalisesti valtiontuen tai lainkaan tukea.
Kokonaisuudessaan kevään 2025 riihessä oli Heinosen mukaan kyse kasvutoimien etsimisestä ja Suomen tekemisestä entistä houkuttelevammaksi investoinneille.
– Kasvua tässä on siis koko vaalikausi haettu määrätietoisesti erilaisilla toimilla niin verotuksessa kuin investoinneissa ja panostuksissakin. Itse pidän niitä enemmän kuin tärkeinä ja tervetulleina. Nyt mittareista useammat jo näyttävätkin oikeaan suuntaan.
Kasvu vaatii kansanedustajan mukaan verotukseen liittyviä päätöksiä ja sääntelyn purkamista. Samalla kuitenkin myös investointeja pitää uskaltaa tehdä.
– Meidän pitää uskaltaa tehdä Suomessa enemmän. Tukea kasvua ja työllisyyttä.