Ainakin 94 maassa on käytössä jonkinlaista kuluttajille suunnattua energiatukea, kun huhtikuun lopussa tällaisia maita oli 56, uutisoi Financial Times.
Polttoainetukia tarjoavien maiden määrä on Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n lukujen perusteella yli kaksinkertaistunut neljässä kuukaudessa 16:sta 38:aan. Energiaveroja on puolestaan alentanut 57 hallitusta, kun huhtikuun lopussa niitä oli 40.
Tukipaineita on lisännyt Brent-raakaöljyn hinnan nousu lähes 110 dollariin barrelilta Lähi-idän konfliktin horjuttaessa energiamarkkinoita.
Tukitoimet uhkaavat kasvattaa julkisen talouden ongelmia tilanteessa, jossa valtioiden lainakustannukset ovat muutenkin nousseet. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehottanut hallituksia pitämään energiatuet tarkasti kohdennettuina ja väliaikaisina.
Euroopan tilannetta vaikeuttaa se, että talveen lähdetään ennätyksellisen pienillä kaasuvarastoilla.
Suomi ei ole ottanut käyttöön uusia polttoainetukia vastauksena nykyiseen energiakriisiin. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus on päättänyt puolittaa joukkoliikenteen kuukausilippujen hinnat.
Britanniassa kotitalouksien tyypillisten energialaskujen on määrä nousta lokakuussa neljä prosenttia, ja energiayhtiö EDF ennakoi tällä hetkellä tammikuuksi vielä 26 prosentin korotusta.
Hintojen nousu aiheuttaa ongelmia etenkin Aasiassa ja Afrikassa.
Energiakriisin vaikutukset näkyvät myös Yhdysvalloissa. Dieselin hinta nousi perjantaina lähes 6,45 dollariin gallonalta, mikä on 70 prosenttia enemmän kuin Lähi-idän sodan alkaessa. Presidentti Donald Trump on väläyttänyt liittovaltion bensiiniveron jäädyttämistä. Toimenpide edellyttäisi kongressin hyväksyntää.