Energiateollisuuden mukaan talouskasvua ei kannata pelätä sen vuoksi, ettei sähköä riittäisi. Suomen edullinen ja vähäpäästöinen sähkö on kilpailuetu tavoiteltaessa kansainvälisiä investointeja, joita on Elinkeinoelämän keskusliiton hankeikkunan mukaan jonossa noin kolmensadan miljardin edestä. Kaikki eivät luonnollisestikaan toteudu.
Energiateollisuuden mukaan haasteeksi on miellettty se, että kasvunäkymien mukaisesti sähkön kulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan, ja tuotantoinvestointeja halutaan mallintaa sen mukaan, samalla kun julkisessa keskustelussa teolliset investoinnit on alettu nähdä yhä enemmän ongelmana.
Sähkön tuotantoa saadaan nopeasti lisää. Kun energiayhteistyö Venäjän kanssa katkesi 2022, ja sähköstä oli Euroopan laajuinen pula, yksin tuulivoimaan investoitiin muutamassa kuukaudessa kolme miljardia, vähän enemmän kuin koko energia-ala on investoinut keskimäärin vuodessa.
Suomen hyvät tuotanto-olosuhteet ja sähkön hintanäkymät ovat houkutelleet investointeja sekä tuotantoon, että kulutukseen. Juuri nyt tuotantoon investoidaan vähemmän, koska kulutus ei kasva.
Datakeskukset, vedyn tuotanto, teräksen vetypelkistys ja synteettisiin raaka-aineisiin perustuvien lannoitteiden valmistus vie paljon sähköä ja tuo talouskasvua, kunhan investoinnit saadaan liikkeelle. Sähkön tuotanto seuraa perässä.
Mitä enemmän käytämme energiaa, sitä enemmän tuotamme tuotteita, palveluita, ja hyvinvointia itsellemme, sanoo tiedotteessa Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.
– Energiankulutus on hyvinvoinnin mittari. Kun pystytään tuottamaan energiaa ilman, että sillä on negatiivisia ilmastovaikutuksia, käytön lisäys on vain positiivista ja parantaa elinolosuhteitamme. Nyt pitää uskaltaa ottaa vastaan talouskasvu, jota meille tarjotaan. Sähköä kyllä tuotetaan, kun vain tulee kysyntää.
Uutta kasvua ei synny ilman uusia investointeja. Datakeskuksille ehdotettu veronkorotus, sähkönsiirron heikentyneet investointinäkymät ja lupaprosessien hitaus madaltavat luottamusta suomalaista investointiympäristöä kohtaan.
Sähkön hintavaihtelut avaavat lisäksi näkymiä uudenlaiselle liiketoiminnalle, on kyse sitten reservimarkkinoille tarjotuista ratkaisuista tai energian varastoinnista. Nekin luovat kasvua ja samalla tasapainottavat hintoja, mikäli markkinoita ei lähdetä poliittisesti sääntelemään.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan datatalous on erittäin voimakkaasti kasvava teollisuustoimiala, joka tarjoaa uusia palveluita ja luo edellytyksiä tuottavuuden kasvulle esimerkiksi tekoälyn kautta.
– Datakeskukset ovat mielestäni loistava esimerkki vihreästä siirtymästä, Leskelä toteaa.
Taloudellista kasvua syntyy toiminnasta, jonka tuotteet ovat aineettomia eikä niitä tarvitse kuljettaa kumipyörillä ja laivoilla kauppoihin ja asiakkaille. Ne eivät käytä luonnonvaroja tai juuri muita raaka-aineita kuin sähköä. Datakeskuksista ei synny savukaasupäästöjä tai jätevesiä.
Datakeskukset tarvitsevat sähköä, kuten kaikki muutkin vihreät investoinnit.
– Nyt on vaarana, että olemme tyrehdyttämässä investointeja paitsi datakeskuksille asetettavilla korkeammilla veroilla, myös tuulivoiman kasvavalla sääntelyllä, ja sähkön siirron investointeja hidastavalla valvontamallilla. Suunnan pitää muuttua, että saamme talouden nousu-uralle, Leskelä sanoo.
