Verkkouutiset

Alexander Stubbin presidentinvaaliohjelma on 12-sivuinen.

”En halua tuomita, haluan ymmärtää” – Alexander Stubbin vaaliohjelma sanasta sanaan

Presidenttiehdokas käy vaaleihin Yhdistävä tekijä -tunnuksella ja antaa lupauksia.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb julkaisi tiistaina Yhdistävä tekijä -kampanjansa virallisessa avauksessa vaaliohjelmansa. Se on nimeltään Yhdistävä ohjelma – avoin, turvallinen ja kansainvälinen Suomi”.

Alexander Stubb käsittelee ohjelmassa maailmaa murroksessa ja uutta alkua, jossa Suomi on yhtenäinen. Kampanjansa avaustilaisuudessa hän kertoi kirjoittaneensa ohjelman itse.

Presidenttinä en halua jakaa, haluan yhdistää. En halua tuomita, haluan ymmärtää. Haluan rakentaa siltoja ja välittää rauhaa silloin, kun sitä tarvitaan. Samalla olen valmis tekemään koviakin päätöksiä, kun niitä vaaditaan, Alexander Stubb toteaa ohjelmansa lopussa.

Verkkouutiset julkaisee vaaliohjelman seuraavassa sanasta sanaan.

Alku:
MAAILMA MURROKSESSA

Tasavallan presidentin kolme päätehtävää liittyvät ulkopolitiikkaan, ylipäällikkyyteen ja arvoihin. Jokaisen kohdalla asema on ansaittava. Ulkopoliittinen linjani on arvopohjainen realismi. Ylipäällikkönä olen vahvan puolustuksen lukko. Arvojohtajana haluan kuunnella ja ymmärtää.

Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Sen lopetti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – keskinäinen riippuvuus, kauppa, teknologia, energia, informaatio ja valuutta – repivät meitä nyt erilleen. Yhteistyön välineet on aseellistettu.

Me elämme sukupolvemme 1918-, 1945- ja 1989-hetkeä. Ajanjaksoa, jolloin ymmärrämme, että maailma on murroksessa, mutta emme vielä tarkkaan tiedä, mihin se johtaa. Menossa on uudelleenjako vallasta, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin. Ensimmäinen maailmansota lopetti imperialismin. Toinen maailmansota lopetti fasismin. Kylmä sota lopetti kommunismin. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Putinin sota ei lopeta liberalismia, siis länsimaista demokratiaa.

Seuraava tasavallan presidentti aloittaa tehtävänsä maailmassa, jossa kansainväliset instituutiot ja se sääntöpohjainen maailma, johon olemme tottuneet, heikkenevät.

Elämme rauhattomuuden ja epäjärjestyksen aikakautta. Presidentin on toimittava tämän murroksen keskellä.

Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee vähintään kymmenen vuotta. Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liittolaisuuksia. Maat ja alueet sekä kilpailevat, käsittelevät konfliktejaan että tekevät yhteistyötä.

Presidentin on tehtävä töitä sen eteen, että pysymme kilpailukykyisinä, vältämme konflikteja ja panostamme yhteistyöhön. Tässä uudessa tilanteessa tasavallan presidentiltä vaaditaan kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja.

Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa. Olemme kaikilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista maista. Pystymme esimerkillämme ja toimintavallallamme vaikuttamaan siihen, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muovautuu.

”Maailmaa ja Suomea ei voi typistää kolmeen pointtiin, mutta ne voivat toimia ohjenuorana sille, mihin panostan tasavallan presidenttinä seuraavan kuuden vuoden aikana. Presidenttinä lupaan tehdä töitä avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen puolesta.”

AVOIN SUOMI

Tasavallan presidentti on arvojohtaja. Sellaiseksi kukaan ei voi kuitenkaan itseään julistaa. Asema on ansaittava. Presidenttinä haluan olla läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ulkopolitiikka ei ole salatiedettä. Myös vaikeista asioista pitää voida keskustella ymmärrettävästi, sivistyneesti ja arvokkaasti.

Suomi on avoin hyvinvointiyhteiskunta, joka tukeutuu liberaaliin demokratiaan, markkinatalouteen ja globalisaatioon. Itsenäisyyden aikakauden nousumme on menestystarina vailla vertaa. Olkaamme siitä ylpeitä.

Meidän on vaalittava niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa. Jaksamme myös silloin, kun muut vaipuvat epätoivoon. Emme anna periksi. Olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta.

Menestyksemme perustuu yksilönvapauteen ja yhteisöllisyyteen. Pyrimme antamaan tasavertaisen mahdollisuuden jokaiselle Suomessa asuvalle. Jokainen ihminen on arvokas. Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja toinen toisiamme. Vaikeissakin paikoissa ymmärrämme, että niistä selvitään parhaiten yhdessä.

Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus. Sitä meillä ei ole varaa menettää. Avoin yhteiskunta perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni. Ilman luottamusta avoin yhteiskunta rapistuu.

Pienellä kansakunnalla ei ole myöskään varaa jakaantua. Me voimme olla asioista eri mieltä, mutta yhteisen sävelen löydämme parhaiten keskustelemalla ja kuuntelemalla. On paljon helpompi esittää mielipide kuin asettua toisen asemaan. Meidän tulee aidosti välittää.

Aina on viisaampaa keskittyä niihin asioihin, jotka meitä yhdistävät. Se ei ole helppoa nykypäivän maailmassa, jota ohjaa identiteettipolitiikka. Meidän on panostettava kulttuuriin, sivistykseen ja liikuntaan. Ne ovat yhdistäviä tekijöitä. Ne auttavat jaksamaan.

Avoimuus on myös uteliaisuutta. Kykyä kuunnella, keskustella ja oppia. Taistelua kyynisyyttä vastaan. Muutos pelottaa meitä kaikkia, mutta olemalla muutokselle avoin, siitäkin selvitään. Sota, ilmastonmuutos, teknologia ja maahanmuutto pelottavat. Juuri siksi niistä on keskusteltava avoimesti.

Suvaitsevaisuus ei ole sitä, että suvaitsemme vain niitä, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. Suvaitsevaisuus on sitä, että olemme avoimia erilaisille näkemyksille. Sitä, että olemme valmiita keskustelemaan ja kuuntelemaan – löytämään ratkaisuja yhdessä.

”Tasavallan presidenttinä lupaan tehdä töitä avoimen Suomen puolesta. Lupaan kaikissa tilanteissa puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota. Lupaan kuunnella, keskustella ja välittää. Lupaan taistella sen puolesta, että Suomi on kaikille meille edelleen maailman paras maa elää.”

TURVALLINEN SUOMI

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Me elämme rauhattomuuden aikakautta, jolloin ylipäällikön rooli korostuu. Ylipäällikkö johtaa Nato-Suomea. Suomalaiset ovat Suomen paras puolustus. Maanpuolustustahto on itsenäisyytemme perusta ja yhdistävä tekijä.

Olen ylpeä Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä, joka on tuottanut meille erinomaisen varusmieskoulutusjärjestelmän ja laajan reservin. Moni haluaa lisäksi palvella maata vapaaehtoisesti. Olen myös ylpeä siitä, että viime vuosina vapaaehtoisten naisten määrä on ollut ennätyslukemissa.

Suomeen ei juuri nyt kohdistu suoraa ulkoista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että ulkoisen turvallisuutemme takaa kolme lukkoa. Näistä ensimmäinen on uskottava ja vahva puolustus osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Toinen on Suomen EU- ja Nato-jäsenyys. Ja kolmas on Yhdysvaltain kanssa solmittava DCA (Defence Cooperation Agreement), eli puolustusyhteistyösopimus. Emme ole yksin, mutta kannamme oman vastuumme.

Tämä ei tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä aina ollut ja tulee sitä myös tulevaisuudessa olemaan. Venäjä pyrkii lietsomaan pelkoa ja aiheuttamaan epävakautta. Mutta me suomalaiset pidämme aina pään kylmänä – pärjäämme yhdessä.

Meille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina ollut olemassaolon kysymys. Siksi meillä on ollut kyky reagoida historian saranakohdissa yhtenäisesti, nopeasti ja jämäkästi. Se on suomalaisuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina perustunut kahteen pilariin eli idealismiin ja realismiin. (jatkuu kuvan jälkeen)

Idealismi on sitä, että uskomme yhteistyön, keskinäisen riippuvuuden, kanssakäymisen ja kaupan voimaan. Ajattelu on osa eurooppalaisuuttamme. Taloudellinen ja poliittinen yhteistyö tekee sodasta epätodennäköisemmän. Tämä ajattelu on toteutunut toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Realismi on sitä, että meillä on miehille pakollinen varusmiespalvelu, jonka myös naiset voivat vapaaehtoisesti suorittaa. Meillä on 900 000 sotilaallisesti koulutettua henkilöä, 280 000 hengen sijoitettu ja motivoitunut reservi, joka voidaan mobilisoida sotaa varten. Meillä on 62 F/A-18 hävittäjää ja kohta 64 F-35A hävittäjää. Lisäksi meillä on Puolan ohella Euroopan suurin kenttätykistö ja ainoana Pohjoismaana pitkän kantaman täsmäaseita kaikille puolustushaaroille – siis maalle, merelle ja ilmaan.

Olen huolestunut maamme kahtiajakautumisesta ja sitä kautta sisäisestä turvallisuudestamme. Olen huolissani nuorten mielenterveysongelmien kasvusta ja yksinäisyydestä. Sekin kertoo siitä, että meidän pitää pyrkiä tulemaan enemmän yhteen kuin olla erillään. Kohdata enemmän kasvokkain. Välittää.

Tämä kaikki liittyy vahvasti turvallisuuspolitiikkaan. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan. Meillä ei ole varaa polarisoitua lokalisteihin ja globalisteihin, vasemmistoon ja oikeistoon, nuoriin ja vanhoihin.

Meidän ei tule keskittyä siihen, mikä meidät erottaa, vaan panostaa siihen, mikä meitä yhdistää. Mieluummin kuin että käytämme megafonia oman näkemyksemme esittämiseen, voisimme kuunnella, mitä toisella on sanottavana. Mieluummin kuin että käperrymme omaan identiteettiimme, voisimme miettiä, miten löytäisimme yhteisymmärryksen.

”Tasavallan presidenttinä lupaan tehdä kaikkeni turvallisen Suomen puolesta. Lupaan pitää huolen siitä, että Suomi edistää rauhaa ja tukee kansainvälistä oikeutta. Lupaan ylläpitää Suomen uskottavaa ja vahvaa omaa puolustuskykyä osana Naton pelotetta ja puolustusta ja viedä Suomen Naton ytimeen. Lupaan lujittaa ylipäällikkönä suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa. Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että Suomi on myös sisäisesti turvallinen maa, meille kaikille.”

KANSAINVÄLINEN SUOMI

Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa se vaati kansainvälistä kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja. Uudessa Nato-Suomessa se vaatii myös kykyä tehdä läheistä yhteistyötä eduskunnan ja niiden viranomaisten kanssa, jotka pitävät huolta Suomen kansainvälisesti tunnustetusta kokonaisturvallisuuden toimintatavasta.

Maailma on jakautunut karkeasti kolmeen valtakehään: globaaliin länteen, globaaliin itään ja globaaliin etelään. Globaaliin länteen kuuluu noin 50 valtiota Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Aasiasta ja Oseaniasta. Me puolustamme nykyistä liberaalia maailmanjärjestystä, jota olemme olleet rakentamassa ja joka hyödyttää meitä tälläkin hetkellä.

Globaaliin itään kuuluu noin 25 valtiota. Sitä johtaa Kiina. Vanavedessä tulevat Venäjä ja Iran sekä maita, jotka usein äänestävät YK:ssa näiden kanssa. Globaali itä haluaa muuttaa nykyisen maailmanjärjestyksen. Kiina tekee sen strategisesti ja kärsivällisesti rakentamalla riippuvuussuhteita muuhun maailmaan. Se on hyötynyt sääntöpohjaisesta järjestelmästä. Venäjä tekee sen disruptiivisesti hyökkäämällä naapurimaihinsa.

Globaaliin etelään kuuluu noin 125 maata. Aasiassa sitä johtaa maailman väkirikkain maa, Intia. Lähi-idässä tahtipuikkoa pitää energiarikas Saudi-Arabia. Afrikan suurimpia talouksia ovat Nigeria, Etelä-Afrikka ja Egypti. Latinalaisen Amerikan voimavaltio on Brasilia. Globaali etelä ei halua valita puoltaan lännen ja idän välillä. Sille maailma ei jakaudu demokratioihin ja autokratioihin, vaan niihin, joiden kanssa joko voi tai ei voi tehdä yhteistyötä.

Globaalissa lännessä olemme luotettava kumppani. Teemme tiivistä yhteistyötä liittolaistemme kanssa niin Euroopan unionissa kuin Natossa. Meidän ei tule sulkea pois mitään liittokuntamme yhteistyön osa-aluetta. Meidän on oltava valmiita kantamaan kortemme kekoon liittolaistemme puolesta. Turvallisuutemme on yhteinen. Me Suomessa tuotamme, emme kuluta turvallisuutta.

Globaalin idän suuntaan olemme strategisia. Kiinan kanssa pidämme yllä suhteita, mutta vähennämme riskejä. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotatoimia Ukrainassa, emme pysty normaaliin yhteistyöhön tai kanssakäymiseen Venäjän kanssa. Toimintamme määrittyy yhteisten linjausten pohjalta liittolaistemme kanssa.

Globaalin etelän kanssa teemme yhteistyötä laajalla rintamalla. Solmimme toimivat ja tasavertaiset suhteet niin Aasiaan, Afrikkaan kuin Latinalaiseen Amerikkaan. Lähi-idässä ja muualla olemme valmiita välittämään rauhaa ja kantamaan kortemme kekoon rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa. Me emme moralisoi tai ehdollista. Teemme yhteistyötä omien arvojemme pohjalta.

Globaalissa lännessä on ymmärrettävä, että maailmanjärjestys on muuttumassa. Jos haluamme ylläpitää sääntöpohjaista ja nykyisiin kansainvälisiin instituutioihin pohjautuvaa järjestelmää, meidän on saatava globaali etelä puolellemme – emmekä voi myöskään eristäytyä globaalista idästä kokonaan.

Globaaleja haasteita – kuten ilmanmuutos, teknologian murros tai demografia – ei voi ratkaista yksin tai länsimaiden kesken. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja monenkeskisiä instituutioita. Siis yhteisiä sääntöjä ja toimia, joilla haasteet ratkaistaan yhdessä.

”Tasavallan presidenttinä lupaan tehdä töitä sen eteen, että Suomi ajaa maailmassa arvopohjaista reaalipolitiikkaa. Lupaan olla luotettava kumppani läntisille liittolaisillemme. Lupaan olla strateginen kilpailija niille, jotka idässä arvojamme haastavat. Lupaan olla yhteistyökykyinen toimija globaalin etelän suuntaan.”

Uusi alku:
SUOMI YHTENÄISENÄ

Valmistautukaamme siis maailmaan, joka tulee olemaan murroksessa vähintään seuraavan tasavallan presidentin toimikauden ajan. Se kylmän sodan jälkeinen aikakausi, johon me olimme jo tottuneet, on nyt ohi. Meidän on kyettävä luovimaan rauhattomuuden ja epäjärjestyksen maailmassa. Yhtenäisenä.

Selviämmekö kansakuntana tästä murroksesta? Totta kai selviämme. Olemme selvinneet kaikista historian sarakohdista, ja niin myös tällä kertaa. Se on pienen ja sinnikkään kansakunnan elinehto. Lähtökohtana on, että me teemme sen yhdessä ja yhtenäisenä.

Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä sekasortoiselta, ei kannata vaipua epätoivoon. Pelko on huonoin mahdollinen ohjenuora ulkopolitiikkaan. Kyllä, tulemme näkemään valtioiden välistä kilpailua. Kyllä, tulemme näkemään paikallisia, jopa alueellisia konflikteja. Mutta yhteistyön tarve ei katoa mihinkään. Se tulee vain muuttamaan muotoaan. Kaikki ymmärtävät, että ilman globaalia yhteistyötä me emme voi ratkaista ilmastonmuutosta, teknologian vallankumousta tai väestöhaasteita. Nämäkin on ratkaistava yhdessä.

Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maltti on aina valttia. Mutta valmistautukaamme siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi, kuten viime vuonna teimme Nato-jäsenyyden osalta.

Samalla pidän erityisen tärkeänä, että puolustamme niitä arvoja, jotka ovat tehneet Suomesta monella tapaa maailman mallimaan. Olkaamme ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet. Näyttäkäämme esimerkillä, miksi avoin yhteiskunta, liberaali demokratia, oikeusvaltio, tasa-arvo ja markkinatalous ovat toimivan hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä.

Keskittykäämme siis oleelliseen. Keskittykäämme siihen, että ylläpidämme vahvaa ja uskottavaa omaa puolustuskykyä osana Naton pelotetta ja puolustusta. Keskittykäämme siihen, että olemme luotettava kumppani liittolaisillemme. Ja keskittykäämme sisäisesti siihen, että puolustamme demokratiaa, pysymme yhtenäisinä näinä vaikeina aikoina.

Presidenttinä en halua jakaa, haluan yhdistää. En halua tuomita, haluan ymmärtää. Haluan rakentaa siltoja ja välittää rauhaa silloin, kun sitä tarvitaan. Samalla olen valmis tekemään koviakin päätöksiä, kun niitä vaaditaan.

”Presidenttinä lupaan olla yhdistävä tekijä. Lupaan rakentaa avointa, turvallista ja kansainvälistä Suomea. Lupaan mennä koko Suomen etu edellä, aina ja yhdessä.”

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)