– Turvallisuuden isokuva pitää hahmottaa. Vaikka se ei tänä päivänä olekaan kovin helppoa. Liekö se sitä koskaan ollutkaan – ehkä olemme eläneet vain hyvässä uskossa? Luottaen siihen, että Venäjän ja Neuvostoliiton naapurissa voi elää turvassa myötäillen sitä ja nöyristellen, totesi kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) lauantaina Uudenmaan maanpuolustus-päivässa Tuusulassa.
Hän muistutti, että 24. helmikuuta 2022 presidentti Sauli Niinistö sen sanoi, naamiot riisuttiin.
“Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, Niinistö totesi.
– Vuosikymmenten uskottelu luhistui. Venäjä ei muuttunut. Eikä se muutu. Olimme ehkä lopulta vain onnekkaita, että saimme olla rauhan tilassa. Asemamme ei ollut niin turvallinen kuin uskottiin. Se on ollut riippuvainen Venäjän heikkoudesta tai vahvuudesta, Heinonen sanoi.
Nyt hänen mukaansa asemaamme kuvaa parhaiten toteamus, että ”emme ole sodassa, muttei tämä oikein rauhakaan ole”.
– Tällä hetkellä Venäjä testaa koko lännen päättäväisyyttä Ukrainan tukemisessa, mutta myös päättäväisyyttämme oman puolustamisen vahvistamisessa ja myös päättäväisyyttä kyvyssä asettaa lisää pakotteita Venäjälle.
– Onnistuuko Venäjä nyt horjuttamaan päättäväisyyttämme? Joku ehkä pohtii, että olisiko parempi vain myötäillä ja nöyrtyä? Ei, sillä Venäjä ei muutu, Heinonen totesi.
Hän muistutti, että Venäjän toimet Euroopassa laaja-alaisen vaikuttamiseen tai Nato-kielellä epävakauttaviin toimiin on parissa vuodessa kasvanut merkittävästi.
– Venäjä näkee Euroopan heikkona ja se lisää riskinottovalmiutta. Venäjä näkee Euroopan myös jakautuneena ja riskejä välttelevänä.
Heinonen totesi, että tässä hämärtämisessä Venäjä on taidokas.
– Esimerkiksi toisen suurvallan kiinalaisaluksen käyttäminen datakaapelirikoissa tai droonien lennättäminen Nato-maahan on epävakauden ja epävarmuuden loihtimisessa oiva väline. Tällainen mahdollistaa helposti tahallisuuden kiistämisen. Ja kun droonia lennättämään laitetaan vielä jonkun kolmannen maan kansalainen tai vaikkapa ukrainalaisen passin omaava henkilö, niin juonihan on taitavan kavala, hän kuvasi.
Heinosen mukaan ilmatilaloukkauksin – tahallisin tai tahattomin – on myös helppo arvioida Naton reagointikykyä ja yhtenäisyyttä.
– Tähän kulminoituu kolme havaintoa: Sotilaallisella tasolla ilmapuolustuksen toimivuus, poliittis-sotilaallisella puolella Euroopan yhtenäisyys ja päätöksentekokyky ja strategisella tasolla transatlanttisen yhteyden vahvuus, hän luetteli.
– Tilanteen niin vaatiessa nostettiin valmiutta ja käytettiin voimaa alueloukkausten torjunnassa. Oli tahatonta tai ei, itsenäisen valtion ilmatilaa ei tietenkään voi käyttää iskuissa Ukrainaan. Mutta minä kysyisin, että miksi emme auttaisi läntenä Ukrainaa ampumaan näitä droneja alas jo Ukrainan ilmatilassa?, hän kysyi.
