Tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen on jakanut viestipalvelu X:ssä yleislääketieteen emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynäsen kirjoituksen (Savon Sanomat 2.10.2023).
– (Se) on rautaa, kuten aina. Suomen sairaanhoitojärjestelmän ongelma ei ole resurssipula, vaan resurssien käytön pohjaton tehottomuus. Siihen ei resurssien lisäämisestä ole apua, Jantunen toteaa.
Hän viittaa Ryynäsen kirjoitukseen, jossa muistutetaan hyvinvointialueiden toimineen yhdeksän kuukautta.
– Ja nyt tilit ovat miinuksella 1,2 miljardia.
Ryynäsen mukaan vajauksen syynä on nopeasti edennyt terveydenhuollon inflaatio, jossa palkat ja kaikki kustannukset ovat kasvaneet nopeasti.
– Vuonna 2004 olin kirjoittamassa raporttia terveydenhuollon tulevaisuudesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Silloin kirjoitin, että lääketiede kehittää itsensä niin pitkälle, ettei sitä enää voida rahoittaa eikä siihen riitä henkilöstöä.
Jotkin tahot ovat katsoneet, että Suomen terveydenhuolto on muihin Pohjoismaihin verrattuna alirahoitettu ja rahoitus pitäisi nostaa 11 prosenttiin bkt:sta.
– Todellisuudessa rahan määrä on huono mittari, koska se kuvaa eri maiden hinta- ja palkkatasoa. Roima palkankorostus nostaisi hetkessä rahamäärän tavoitteeseen, mutta se ei takaa, että yksikään potilas tulisi hoidettua enemmän tai paremmin, Ryynänen korostaa.
Hän toteaa, että lääkäreitä on Suomessa 3,8 tuhatta asukasta kohti. Ruotsissa luku on yli neljän, ja joidenkin mielestä lääkäreitä pitäisi saada lisää.
Ryynänen muistuttaa, että Englannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa lääkäreiden määrä on paljon Suomea pienempi.
– Englantilainen perusterveydenhuollon lääkäri hoitaa päivässä keskimäärin 37 potilasta. Suomalainen kahdeksan. Amerikkalainen Kaiser Permanente hoitaa 12,6 miljoonaa amerikkalaista. Lääkäreitä heillä on 24 000. Jos tehdään arvauksenvarainen vertailtavuuskorjaus, Kaiser hoitaisi Suomen terveydenhuollon noin 6 000 lääkäriä vähemmällä kuin mitä me teemme.
Uudessa OECD:n tilastossa Suomessa on työssä olevia hoitajia 18,9 tuhatta asukasta kohti eli maailman eniten.
– Miksi, oi miksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty parempaan? Miten voisimme murtaa tämän alisuoriutumisen kehän? Älkää vain ehdottako rahan tai henkilöstön lisäystä, Ryynänen sanoo.
– Toimintaa on jo tehostettukin henkihieveriin. Ongelmana on, että toiminnan taso on ylimitoitettu ja toiminta on hajautettu pieniin yksiköihin. Työ on byrokratisoitu ja ylinormitettu. Korjatkaa nämä. Seuraava vaihe on hoitovalikoiman priorisointi karsien potilasta vähiten hyödyttäviä toimia.
Yleisääketieteen emeritusprofessorin, Olli-Pekka Ryynäsen kirjoitus Savon Sanomissa 2.10.2023 on rautaa, kuten aina.
Suomen sairaanhoitojärjestelmän ongelma ei ole resurssipula, vaan resurssien käytön pohjaton tehottomuus. Siihen ei resurssien lisäämisestä ole apua. pic.twitter.com/EeKom1iLM7— Matti Jantunen🇫🇮❤️🇺🇦❤️🕊 (@jantunen_matti) October 5, 2023