SpaceX-, Tesla- ja X-yhtiöistä tunnettu yrittäjä Elon Musk rakentaa yritysvaltakuntaa, joka voisi muuttaa valtioiden, markkinoiden ja ihmistyön merkitystä perusteellisesti.
UnHerd-median analyysin mukaan Muskin tavoitteet eivät rajoitu sähköautoihin, avaruuslentoihin tai tekoälyyn. Kyse on laajemmasta pyrkimyksestä hallita energiaa, dataa, laskentatehoa, satelliittiyhteyksiä, maksujärjestelmiä ja robotiikkaa samassa kokonaisuudessa.
Muskia pidetään ristiriitaisena hahmona. Hän on vapautta ja totuutta korostava teknologiayrittäjä, jonka yhtiöt ovat samalla riippuvaisia valtion sopimuksista, ja jonka omistamat alustat ovat levittäneet väärää tietoa.
Elon Musk on esittänyt toistuvasti näkemyksen, jonka mukaan ihmiskunnan on levittäydyttävä Maasta muualle avaruuteen. SpaceX:n tehtävänä on hänen visiossaan viedä ihmisiä Marsiin ja rakentaa avaruuteen infrastruktuuria. Tesla puolestaan tähtää sähköiseen, aurinkoenergiaan ja robotteihin perustuvaan runsauden maailmaan.
Näitä hankkeita yhdistää tekoäly. Musk omistaa tekoäly-yhtiö xAI:n, jonka Grok-järjestelmää kehitetään muun muassa X-palvelun datan avulla. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Starlink-satelliitit, Teslan autot ja Optimus-robotit.
Brittimedian mukaan Musk rakentaa uudenlaista vallan rakennetta, jota kutsutaan ”AGI-alustavaltioksi”. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa tekoäly, energia, tietoliikenne, maksaminen ja fyysinen automaatio muodostavat kokonaisuuden, joka voi toimia osin valtioiden ulottumattomissa.
Termillä AGI (Artificial General Intelligence) viitataan tekoälyn mahdolliseen seuraavaan kehitysvaiheeseen, joka eroaisi nykyisestä kapeasta tekoälystä. AGI voisi oppia ja suorittaa minkä tahansa inhimillisen kognitiivisen tehtävän.
Teknologiamiljardöörin haaveet näkyvät SpaceX:n ja Starlinkin toiminnassa. Satelliittiyhteydet mahdollistavat internetin alueilla, joilla maanpäällinen infrastruktuuri on heikkoa tai tuhoutunut. Samalla ne antavat yksityiselle yhtiölle poikkeuksellisen aseman esimerkiksi sodan, meriliikenteen ja syrjäisten alueiden yhteyksissä.
UnHerd arvioi, että Muskin tavoitteena on hallita koko tekoälyn tuotantoketjua. Siihen kuuluvat datan keräämisen ja energian ohella robotit, joiden kautta tekoäly voi toimia fyysisessä maailmassa.
Teslaa ei voi pitää enää pelkkänä autonvalmistajana. Yhtiö on osa laajempaa infrastruktuuria, jossa sähköautot, akut, aurinkoenergia, ohjelmistot ja robotit muodostavat tulevan automaatiotalouden perustaa. Optimus-humanoidirobottien kehitys on keskeinen osa Muskin suunnitelmaa.
Uhkakuva liittyy siihen, että tekoäly ja robotit voivat syrjäyttää suuren osan ihmistyöstä. Merkittävä osa hallinnollisesta ja taloudellisesta työstä on altis automatisoinnille. Samalla robotiikka siirtää automaation tehtaisiin ja mahdollisesti koteihin.
Ihmistyön arvo voi synkimpien arvioiden mukaan laskea ja valta keskittyä niille, jotka hallitsevat tekoälyn tarvitsemia järjestelmiä.
Elon Musk tavoittelee lisäksi valtavaa avaruudessa toimivaa laskentainfrastruktuuria, joka käyttäisi aurinkoenergiaa ilman maanpäällisten datakeskusten rajoitteita. Tällainen kehitys irrottaisi energiantuotannon ja laskentavallan osin valtioiden alueellisesta kontrollista.
Muskin visio nähdään sekä teknologisena lupauksena että poliittisena riskinä. Jos energiaa, laskentaa ja dataa hallitaan kiertoradalta käsin, valtioiden kyky säädellä järjestelmää voi heikentyä. Tämä voisi muuttaa koko käsitystä taloudellisesta ja poliittisesta vallasta.
Miljardööri on itse varoittanut tekoälyn nopeasta kehityksestä, mutta samalla hänen yhtiönsä rakentavat välineitä, jotka voivat kiihdyttää sitä. UnHerdin mukaan juuri tämä tekee hänen hankkeestaan ristiriitaisen. Musk sanoo pyrkivänsä pelastamaan ihmiskunnan, mutta kehittää samalla teknologiaa, joka voi tehdä ihmisestä vähemmän tarpeellisen.