Suomi tarvitsee selkeän ja erillisen alustatyölain, joka tuo oikeudellista varmuutta sekä alustatyötä tekeville että alustoja kehittäville yrityksille, linjaa Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).
Alustatyöstä puhutaan esimerkiksi silloin, kun työtehtävä on vastaanotettu digitaalisen alustan kautta. Tyypillinen alustatyö on vaikkapa ruokalähetin työ.
EVAn tuore analyysi Alusta kohdalleen hahmottelee suuntaviivoja EU:n alustatyödirektiivin kansalliseen toimeenpanoon.
EVAn mukaan ilman selkeää lainsäädäntöä ja sitä ennakolta tulkitsevaa tahoa työsuhteen muodostumisen arviointi jää jälkikäteiseksi ja epävarmaksi sekä työn suorittajille että alustayrityksille.
– Alustatyötä pitää jatkossakin pystyä tekemään myös yrittäjänä. Tarvitaan selkeä laki, joka turvaa työn suorittajien oikeudet mutta ei estä alustojen kehittämistä Suomessa. Kasvu ja kehitys tukehtuu epäselvällä tai liian raskaalla sääntelyllä, toteaa EVAn johtava veroasiantuntija, KTM, OTM Emmiliina Kujanpää tiedotteessa.
Suomi on velvoitettu saattamaan alustatyödirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä vuonna 2026. EVA esittää kolmea keskeistä toimenpidettä, jotka varmistavat sekä oikeudenmukaisuuden että alustatalouden kehityksen.
Ensiksi EVA ehdottaa erillistä alustatyölakia. Uuden lain tarkoituksena on koota alustatyötä koskevat oikeudet ja velvoitteet yhteen ilman, että työsopimuslain työsuhdemääritelmää tarvitsee muuttaa.
Toiseksi EVA esittää työsuhdelautakuntaa ennakkoratkaisujen antamiseen. Lautakunta tuo oikeusvarmuutta sekä työn suorittajille että alustayrityksille ratkaisemalla alustatyöhön liittyviä tulkintakiistoja.
Kolmanneksi ehdotetaan työsuhdeolettamaa työn suorittajan suojaksi. Jos työssä havaitaan piirteitä, jotka viittaavat alustayrityksen johtoon ja valvontaan, oletetaan kyseessä olevan työsuhde. Alustayrityksen on näytettävä toteen, että kyse on yrittäjäsopimuksesta.
Alustatyölain tulee EVAn mielestä samalla selkeyttää, että lakisääteisissä velvoitteissa avustaminen tai harmaan talouden torjunta eivät sellaisenaan johda siihen, että alustayritys katsottaisiin työnantajaksi.
Alustatalouden merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuosina 2023–2024 suomalaiset alustayritykset raportoivat Verohallinnolle välittäneensä alustatyötä yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta. Keikkaluonteinen alustatyö tarjoaa tuloja opiskelijoille, maahanmuuttajille ja työmarkkinoiden ulkolaidoilla oleville, mutta toisaalta myös esimerkiksi lääkärit voivat työskennellä alustan välityksellä.