Verkkouutiset

Jokainen työeläkkeen ansainnut saa eläkkeensä joka kuukausi juuri sen suuruisena kuin pitää. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Eläkerintamalla seesteiset näkymät, mutta määräaikaishuolto odottaa

Blogi

Kirjoittajan mukaan suomalainen voi luottaa siihen, että eläke tulee aina tilille.
Antti Palola
Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Muutama viikko sitten Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa, joiden mukaan työeläkejärjestelmämme tulevaisuus näyttää paremmalta kuin mitä edellisen kerran vuonna 2019 arvioitiin. Rahoituksen näkymät ovat nyt huomattavasti paremmat. Hyvät sijoitustuotot ovat kasvattaneet rahastoja ja alentaneet maksutason kehitysnäkymiä kaikissa rahastoivissa eläkejärjestelmissä.

Ulkopuoliset arvioijat ovat myös toistuvasti todenneet eläkejärjestelmämme olevan yksi maailman parhaista. Suomalaisten eläketasot ovat kohtuullisia ja eläkeläisköyhyys on kansainvälisesti vertaillen vähäistä, vaikka sitäkin ilmenee. Järjestelmämme on yksinkertainen, ymmärrettävä ja luotettava. Eläkepäätökset tehdään nopeasti, maksaminen sujuu ongelmitta eikä rahoituksessakaan ole välitöntä huolta.

Ja mikä hienointa: jokainen työeläkkeen ansainnut saa eläkkeensä joka kuukausi juuri sen suuruisena kuin pitää. Siihen eivät palkkaneuvottelut eivätkä pandemiat vaikuta. Poliitikot voivat säätää veroruuvia, mutta sitä säädetään myös palkansaajilla. Suomalainen voi luottaa siihen, että eläke tulee aina tilille.

***

Viimeksi Suomen eläkejärjestelmä sijoittui viidenneksi vuosittaisessa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Jo yhdeksättä kertaa saimme parhaat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Silmiini on silti aika ajoin osunut kritiikkiä työeläkejärjestelmäämme kohtaan, eikä vähiten siksi, että hajautettua mallia on väitetty kustannustehottomaksi tai siksi, että yhtiöiden hallinnoissa on ammattiliittojen edustus eikä toiminta ole avointa. Kansainvälisen vertailun valossa en näe kritiikille perusteita eikä STTK kannata yhden yhtiön mallia sen paremmin kuin nykyisen hallintomallinkaan muuttamista.

Pitkällä aikavälillä meillä on merkittävä haaste rahoituksen kestävyydessä, koska syntyvyytemme on alentunut roimasti ja väestöllinen huoltosuhteemme on heikoimpia maailmassa. Nyt meillä on noin kaksi eläkeläistä kolmea työllistä kohden, mutta vuosisadan loppupuolella suhde on noin neljä eläkeläistä viittä työllistä kohden.

Eläkejärjestelmämme vaatii jatkuvaa seurantaa ja tarkastelua sekä määräajoin tehtävää huoltoa, vaikka pohja onkin kunnossa. Eläke on turvattava myös tuleville sukupolville ja tästä eläkelupauksesta on pidettävä kiinni.

Viimeisin, vuonna 2017 voimaan tullut työeläkejärjestelmän uudistus on osoittautunut onnistuneeksi. Työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt arvioitua paljon paremmin ja sen vaikutus eläkejärjestelmämme kestävyyteen on merkittävä. Eläkkeelle näytetään siirtyvän jatkossakin myöhemmin ja eläkkeellä olevien määrä kasvaa vähemmän kuin aiemmissa laskelmissa arvioitiin.

Sen sijaan syntyvyytemme on ollut alhaisempaa ja maahanmuutto vähäisempää kuin edellistä uudistusta tehtäessä arvioitiin. Eläkeläisten ja työllisten määrä on kehittynyt huolestuttavassa suhteessa. Lisäksi huono syntyvyyskehitys näyttäisi jatkuvan. Se tarkoittaa, että maksajia on liian vähän, mitä eläkejärjestelmän pitkän tähtäimen kestävyyteen tulee.

Tässä yhteydessä on tarpeen muistuttaa siitä, että meillä on osittain rahastoiva järjestelmä. Se tarkoittaa, että työssä olevat rahoittavat eläkemaksuillaan maksussa olevia eläkkeitä. Joskus kuulee virheellisesti väitettävän, että ”minä olen eläkkeeni maksanut”. Tosiasiassa työssä olevat rahoittavat eläkemaksuillaan maksussa olevia eläkkeitä. Jokainen on kyllä työeläkkeensä ansainnut, mutta työelämässä olevat kukin vuorollaan huolehtivat eläkkeiden riittävyydestä.

Työllisten määrä ja palkkasumman kehitys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat eläkejärjestelmän kestävyyteen, mutta pidemmällä tähtäimellä Suomi tarvitsee lisää lapsia ja maahanmuuttajia. Työllisiin ja palkkasummaan voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä ja aktiivisella työvoimapolitiikalla. Sen sijaan siihen, haluaako joku perustaa perheen tai muuttaa Suomeen, ei sen paremmin eläketoimijoiden kuin poliitikkojenkaan päätösvalta ulotu.

Suomesta on luotava nykyistä lapsiystävällisempi ja maahanmuuttajiin myönteisesti suhtautuva maa, jotta näissä eläkkeiden riittävyyteen keskeisesti vaikuttavissa tavoitteissa voidaan onnistua ja siinä toki politiikallakin on roolinsa. Mutta avainasemassa ovat kaikki – myös sinä ja minä ja meidän asenteemme.

***

Syntyvyyttä tai maahanmuuttoa nopeammin ja suoraviivaisemmin voimme vaikuttaa eläkejärjestelmän kestävyyteen tarkastelemalla sijoitustuottoja, eläkemaksuja ja etuuksia. Uskonkin seuraavan eläkejärjestelmän ”määräaikaishuollon” koostuvan näistä tekijöistä, eikä mitään niistä ole mahdollista erottaa kokonaisuudesta.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten arviointi tehdään vuonna 2026. Sitä ennen Eläketurvakeskus julkaisee pitkän aikavälin laskelman vuonna 2025 ja samana vuonna päättyy korona-aikana sovitun työnantajan väliaikaisen eläkemaksun alentamisen takaisinmaksu. Nämä osaltaan vaikuttavat ja aikatauluttavat järjestelmän seuraavan määräaikaishuollon ajankohtaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS