”Eläkekeskustelun kieltäminen on silmien sulkemista”

Ekonomistin mukaan hallituksella on oltava oikeus keskustella eläkeuudistuksista siinä missä työmarkkinajärjestöilläkin.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan eläkejärjestelmä ei voi olla suojassa, kun kaikkia kansalaisia koskevista laajoista rakenteellisista uudistuksista käydään keskustelua.

Hän kehuu keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin maanantaista avausta eläkeiän mahdollisesta nostosta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kulmuni teki hyvää työtä ottaessaan asian esille hallituspuolueen suulla. Hallituksella on oltava oikeus keskustella eläkeuudistuksista siinä missä työmarkkinajärjestöilläkin. Suomi on demokratia ja ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, Kotamäki toteaa tiedotteessa.

Ekonomisti huomauttaa eläkejärjestelmän jakavan tuloja sukupolvien välillä.

– Ja kun aiemmat uudistukset ovat tulleet voimaan hitusen liian myöhään, on sukupolvien välinen kuilu eläkkeiden tuotossa päässyt kasvamaan. On ymmärrettävää, että nuoremmat polvet kokevat epäoikeudenmukaisuutta.

Poimintoja videosisällöistämme

– Toisaalta kysymys on poikkeuksellisen vaikea. Mutta esimerkiksi pitkään jatkuva eläkemaksun nousu ei helpota tilannetta. Sehän juuri osaltaan lisää sukupolvien välistä kuilua. Tilannetta on kenties mahdotonta korjata, mutta jotain toimia lienee mahdollista tehdä, Mauri Kotamäki jatkaa.

Keskustelun taustalla on Suomen huoltosuhteen heikkeneminen ja koronakriisin aiheuttama voimakas velkaantuminen. Eläkejärjestelmä on vuositasolla liki 30 miljardin euron julkinen tulonsiirtojärjestelmä.

– Toisaalta on hyvä, ettei hallitus pelkää velkaantua. Mutta julkinen talous pitää ennen pitkää myös tasapainottaa. Ikäviä päätöksiä ei voi loputtomasti siirtää tulevaisuuteen. Kaikessa julkisen rahan käytössä on oltava suunnitelma ja niin myös velkaantumisen taittamisessa. Keskustelun kieltäminen on silmien sulkemista epämieluisalta todellisuudelta, Kotamäki sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa eläkejärjestelmässä on jo nyt mittavia uudistuspaineita, vaikka edellinen uudistus vasta tuli voimaan.

– Esimerkiksi työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeet ovat miljardiluokan kokonaisuuksia, jossa on merkittäviäkin muutostarpeita. Hallitus voisi hyvin antaa vähän vauhtia ja ryhtiä näille ”pienemmillekin” uudistusaihioille, Kotamäki pohtii.

Mainos