Mahdollisten eläkeleikkausten vaikutukset eivät olisi suoraviivaisia, huomauttaa työeläkevakuutusyhtiö Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen blogikirjoituksessaan.
Talouspolitiikan arviointineuvosto pohti kuluneella viikolla julkaisemassaan raportissa eläkeleikkauksia yhtenä mahdollisena keinona tasapainottaa julkista taloutta. Neuvosto piti uutta eläkeuudistusta riittämättömänä ja toivoi leikkauksia työttömyysajalta ja tutkinnoista karttuvaan eläkkeeseen sekä leskeneläkkeeseen.
Neuvoston puheenjohtaja, makrotalouden professori Niku Määttänen varoitti aiemmin Helsingin Sanomissa eläkemenojen kasvaneen niin paljon, että nuoret sukupolvet joutuvat nyt tinkimään palveluista ja maksamaan korkeampia veroja eläkkeiden rahoittamiseksi.
Murrosta on kiinnostavaa pohtia, miten miten esitetyt leikkaukset kohdentuisivat eläkkeensaajiin. Hän huomauttaa, että jo nykyisten leikkureiden ansiosta eläkkeiden korvaustaso laskee tulevina vuosikymmeninä.
Korvaustasolla tarkoitetaan eläkkeen tasoa suhteessa ennen eläkettä saatuun palkkaan.
– Suomen työeläkejärjestelmähän ei ole lähtökohtaisestikaan kansainvälisessä vertailussa kovin antelias, hän muistuttaa.
– Työeläkkeen korvausaste […] on keskipalkkaisella lähellä OECD-maiden keskitasoa ja pienipalkkaisella sen alapuolella.
Ehdotetut leikkaukset iskisivät Murron mukaan kaikista vahvimmin juuri pienituloisten työeläkkeisiin. Työttömyysajan eläkettä on karttunut eniten niille, joilla on ollut eniten työttömyysjaksoja, kun taas tutkinnosta karttuvan eläkkeen suhteellinen osuus työeläkkeestä tulee olemaan suurempi pienituloisilla eläkeläisillä. Leskeneläke taas kohdistuu erityisesti niille leskille, joiden eläkekarttuma on pieni verrattuna kuolleen puolison eläkkeeseen.
Koska leikkaukset kohdistuisivat pienituloisten eläkkeisiin, kompensoisivat valtion kassasta maksettavat kansaneläke ja takuueläke osan leikkauksista.
– Ehdotuksilla vastuuta eläkeläisten toimeentulosta siirrettäisiin työeläkejärjestelmästä valtiolle. Olkoonkin, että valtio vastaa jo nyt tutkintoeläkkeiden rahoituksesta, Varjonen toteaa.
Neuvosto arvioi, että leikkaukset kannattaisivat, koska niiden mahdollistama sosiaalivakuutusmaksujen aleneminen tekisi mahdolliseksi valtion verotuksen kiristämisen ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Alentuneista maksuista saatava hyöty siis otettaisiin pois korkeammalla verotuksella, samalla paikaten julkistalouden alijäämää.
Ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, että tällainen vaihtokauppa saataisiin aikaiseksi.
– Voi hyvin kuvitella tilanteen, jossa poliittiset päättäjät ottaisivat matalammat maksut kiitoksella vastaan ja vastustaisivat kiivaasti tätä kompensoivia verotoimia, Varjonen sanoo.
Viestipalvelu X:ssä Varman toimitussjohtaja Risto Murto kehottaakin ihmisiä pohtimaan seuraavaa ajatusleikkiä: Jos eläkemaksuja alennettaisiin, olisitko valmis kiristämään ansiotuloverotusta? Entä yritysverotusta, jos yritysten maksuosuutta leikattaisiin?
Eläkepomo ennustaa, että keskustelu aiheesta tulee jatkumaan eläkeuudistuksen siirtyessä eduskuntaan ja vaalien lähestyessä. Hän kuitenkin toivoo, että järjestelmää ei myllättäisi välittömästi edellisen uudistuksen jälkeen.
– Eläkejärjestelmää ja eläkkeiden riittävyyttä kohtaan koetun luottamuksen kannalta voisi olla toisaalta eduksi, jos yhden uudistuksen vaikutuksia ehdittäisiin seurata hetki ennen seuraavaa, Varjonen päättää.
EDIT: Päivitetty klo 11.04. Blogikirjoituksen kirjoitti Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen, ei toimitusjohtaja Risto Murto.
Luettavaa ehdotetuista eläkeleikkauksista. Minne ne kohdistuisivat?
Ajatusleikki: jos eläkemaksuja alennettaisiin, olisitko valmis kiristämään ansiotuloverotusta? Entä yritysverotusta, jos yritysten maksuosuutta leikattaisiin? Tämä lienee oletus. https://t.co/0Ul3lTHJq8
— Risto Murto (@RistoMurto) February 7, 2026