Verkkouutiset

Euron logo Euroopan keskuspankin pääkonttorin ulkopuolella., LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

EKP:lta odotettu päätös: Ohjauskorko laskee 0,25 prosenttia

Kyseessä oli keskuspankin ensimmäinen koronlasku syyskuun 2019 jälkeen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti torstaisessa kokouksessaan odotetusti laskea ohjauskorkoa 0,25 prosentilla.

Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on nyt 3,75 prosenttia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Myös perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja maksuvalmiusluoton korkoa laskettiin 0,25 prosenttia. Koronlaskun jälkeen perusrahoitusoperaatioiden korko on 4,25 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia.

Taustalla on keskuspankin arvio siitä, että euroalueen inflaatiopaineet ovat hellittäneet tarpeeksi ja että palkankorotusten suunta on rauhoittunut alkuvuoden jälkeen.

EKP:n mukaan viime vuoden syyskyyn jälkeen inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä ja inflaationäkymät ovat parantuneet selvästi. Inflaation hidastuminen kertoo EKP:n mukaan, että hintapaineet ovat tasoittuneet.

EKP muistuttaa, että palkkojen nousun kiihtyminen pitää hintapaineet edelleen nousussa, ja inflaatio pysynee kahden prosentin tavoitteen yläpuolella pitkälle ensi vuotta.

– EKP:n neuvosto pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että inflaatio palaa 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa. Se pitää ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, EKP viesti torstaina päätöksen jälkeen.

Markkinat ovat jo pidempään odottaneet koronlaskun ajoittumista kesäkuun.

Kyseessä on EKP:n ensimmäinen koronlasku sitten syyskuun 2019.

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen on kutsunut koronlaskua rahapolitiikan suursäätilan muutokseksi. Keskuspankin odotetaan valmistautuvan laskemaan korkoja asteittain loppuvuoden aikana.

– Koronlaskut jäävät harvoin yksittäisiksi, sillä historian valossa koronlaskujen käynnistyminen on enteillyt useampaa koronlaskua, Hännikäinen muistuttaa OP Ryhmän tiedotteessa.

Inflaatiotilanteeseen liittyvät kysymysmerkit pitävät EKP:n edelleen varpaillaan ja hillitsevät keskuspankin haluja nopeisiin korkotason muutoksiin.

– EKP muistutti kovina pysyneistä kotimaisista hintapaineista ja varoitti, että kokonaisinflaatio pysyy tavoitetason yläpuolella pitkälle ensi vuoden puolelle. Tämä viesti viitoittaa maltillista koronlaskuhalukkuutta loppuvuodelle, eikä siksi nopeaa korkotason muutosta ole näköpiirissä, Hännikäinen muistuttaa.

EKP:n koronlaskulla tulee olemaan positiivisia talousvaikutuksia, mutta yhdellä laskulla ei ole autuaaksi tekevää vaikutusta. Hännikäisen mukaan tarvitaan useampia koronlaskuja ja selvempää euribor-korkojen painumista ennen kuin voidaan odottaa selvempiä talousvaikutuksia.

– Odotamme koronlaskujen jatkuvan loppuvuoden aikana. Ennakoimme koronlaskuja syyskuussa ja joulukuussa. Näemme euribor-koroissa laskupainetta EKP:n koronlaskusyklin edetessä, mutta ennustamme 12 kuukauden euriborin pysyvän koko loppuvuoden 3 prosentin yläpuolella, Hännikäinen toteaa.

Analyysiyhtiö Inderesin ekonomistin Marianne Palmun mukaan markkinat ennustavat tälle vuodelle 2-3 koronlaskua.

– Mielestäni seuraavaa laskua ennen pitäisi saada vahvistus palveluinflaation hellittämisestä, keskuspankilla kun ei ole autopilottia päällä rahapolitiikassaan. Talouskasvun piristyessä myös kysyntäinflaatio voi jälleen nostaa päätään, joten riski piilee siinä, ettei laskuihin ryhdytä tänä vuonna markkinan odottamassa aikataulussa, Palmu kirjoittaa Inderesin aamukatsauksessa.

Palmu muistuttaa, että vaikka moni on kritisoinut EKP:ta liian pitkästä odottelusta korkojen laskun suhteen, parempia vaihtoehtoja ei juuri olisi ollut tarjolla.

Hän viittaa EKP:n omaan tutkimuspaperiin, jossa on mallinnettu erilaisia korkouria. Sen mukaan aikaisemmat koronnostot olisivat loiventaneet jonkin verran inflaatiopiikkiä, mutta aiheuttaneet selvästi enemmän vahinkoa talouskasvulle kuin nyt.

– Matalalla pidempään -politiikalla puolestaan inflaatio olisi vieläkin 5-6 prosentin tietämillä, eli paha riesa. Suo siellä, vetelä täällä, lienee siis osuva sanonta pohtiessa optimaalista rahapolitiikkaa, Palmu kirjoittaa.

 

EDIT 6.6.2024 klo 15.35: Lisätty OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen kommentit.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)