Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina kokouksessaan nostaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,50 prosenttiin. Kyseessä oli toinen koronnosto maaliskuisen Lähi-idän sodan puhkeamisen jälkeen.
Rahapolitiikan kannalta keskeinen ohjauskorko nousi korkeimmilleen sitten huhtikuun 2025. Koronnosto oli laajasti odotettu, ja korkomarkkinat olivat hinnoitelleet sen jo täysimääräisesti.
OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan EKP ei antanut selvää viestiä seuraavista toimistaan, vaan korosti tekevänsä päätöksiä kokous kerrallaan talousdatan perusteella. Ylöspäin päivitetyt inflaatioennusteet ja varoitukset inflaation pysymisestä tavoitetason yläpuolella viittaavat kuitenkin siihen, että lisäkoronnostoja voi olla tulossa.
– Näkemyksemme mukaan perusteet EKP:n koronnostoille ovat voimistuneet entisestään kesän jälkeen. Lähi-idän konflikti on pitkittynyt, energiahinnat ovat nousseet ja maakaasumarkkinoiden riskeistä on tullut keskuspankille nopeasti uusi päänsärky. Samalla huolet euroalueen talouskehityksestä ovat hälventyneet ja kasvu on ollut odotettua vahvempaa, Hännikäinen arvioi tiedotteessa.
– EKP:n koronnostosykli ei ole vielä saavuttanut lakipistettään, vaan korkojen lisänousuun on yhä syytä varautua. Nykyisessä epävarmassa ympäristössä maltti on kuitenkin valttia, eikä keskuspankilla ole välitöntä tarvetta lisätoimiin. Arvioimme EKP:n tekevän vielä yhden koronnoston 0,25 prosenttiyksikön koronnoston joulukuussa, hän jatkaa.
Euribor-korkoihin tuore korkopäätös ei OP Pohjolan arvion mukaan tuo merkittäviä muutoksia, koska markkinat ovat jo hinnoitelleet joulukuun mahdollisen koronnoston. OP ennustaa 12 kuukauden euriborin pysyvän loppuvuoden yli kolmen prosentin tasolla. Tämä merkitsee monille kotitalouksille tuntuvia korkokustannusten nousuja vielä ensi vuoden maaliskuuhun asti.