Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti torstaisessa kokouksessaan odotetusti laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.
Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on nyt 3,00 prosenttia.
EKP:n mukaan päätös perustuu sen päivitettyyn arvioon inflaationäkymistä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
– Korkopäätös kertoi siitä, ettei EKP näe euroalueen talouskuvaa niin synkkänä, että taloustilanne olisi perustellut tavanomaista isomman 0,5 prosenttiyksikön koronlaskun, vaikka teollisuuden ahdinko suorastaan huutaa rahapolitiikan keventämistä. Korkopäätöksestä voi vetää sen johtopäätöksen, että EKP:n kynnys tavanomaista isommalle 0,5 prosenttiyksikön koronlaskulle vaikuttaa olevan melko korkealla ja keskuspankki suosii jatkossakin lähtökohtaisesti maltillisia korkomuutoksia, korkopäätöstä kommentoi tuoreeltaan OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa.
EKP on leikannut tänä vuonna korkotasoa yhteensä prosenttiyksikön verran hintapaineiden ja vaisun talouskasvun takia.
EKP:n mukaan inflaatiokehitys etenee suotuisasti. Kokonaisinflaatio on tänä vuonna keskimäärin 2,4 prosenttia ja ensi vuonna sen arvioidaan olevan 2,1 prosenttia. Pohjainflaatio – eli hintataso ilman energiaa ja ruokaa – on myös alenemassa tämän vuoden 2,9 prosentin tasolta 2,3 prosenttiin ensi vuonna.
Keskuspankin mukaan useimmat pohjainflaatiota kuvaavat mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu pysyvästi EKP:n neuvoston 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumaan.
EKP suhtautuu euroalueen talouden kasvunäkymiin aiempaa varovaisemmin ja ennustaa nyt ensi vuodelle 1,1 prosentin bkt-kasvua aiemmin 1,3 prosentin sijaan. Kasvun nähdään kumpuavan reaalitulojen nousun tukemasta yksityisestä kulutuksesta sekä investointien virkistymisestä.
– Odotamme EKP:n haluavan edetä jatkossakin maltillisin korkoliikkein ja ennakoimme siksi koronlaskusyklin jatkumista 0,25 prosenttiyksikön askelin. Ennustamme EKP:n laskevan talletuskorkoaan ensi vuoden tammi-, maalis-, huhti- ja kesäkuun kokouksissa ja siirtyvän tämän jälkeen tarkkailuasemiin seuraamaan talous- ja inflaatiokehitystä, Hännikäinen arvioi.
Euribor-korkojen alamäki on kiihtynyt syksyn aikana ja esimerkiksi kotitalouksien kannalta keskeinen 12 kuukauden euribor-korko on painunut elokuun alun jälkeen jo prosenttiyksiköllä 2,4 prosentin tuntumaan.
– Näemme euribor-koroissa edelleen laskupainetta, vaikka arvioimmekin korkojen suurimman laskun jääneen jo taakse. Ennakoimme euribor-korkojen asettuvan 2 prosentin tuntumaan ensi vuoden kesään mennessä, mutta riskit ovat kallellaan ennakoimaamme tuntuvamman korkojen laskun puolelle, Hännikäinen povaa.





