Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen suhtautuu epäileväisesti hallitusneuvotteluiden vetäjän Antti Rinteen (sd.) odotuksiin talouskasvusta.
– Se, että koko hallituskauden talouskasvu olisi keskimäärin kaksi prosenttia, kuulostaa ylioptimistiselta, Määttänen sanoo Iltalehdelle.
Rinteen mukaan lisävelkaa ei ole tarvetta ottaa, mikäli ”normaali talouskasvu jatkuu”. Rinne on sanonut tarkoittavansa normaalilla talouskasvulla noin kahden prosentin vuosittaista kasvua. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan talouskasvu on jo hidastunut tänä vuonna.
Ekonomistit ovat huolissaan siitä, miten julkiselle taloudelle käy tulevan hallituksen suunnitelmien myötä.
Rinteen mukaan hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Tuleva hallitus on sopinut 1,2 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä. Hallitusneuvotteluissa on Rinteen mukaan sovittu, että menolisäykset katetaan työllisyystoimenpiteillä, veroelementeillä ja uudelleen kohdennuksilla.
Valtiovarainministeriön perusuran mukaan julkinen talous on kuitenkin 1,6 miljardia euroa alijäämäinen hallituskauden päättyessä vuonna 2023, ellei mitään tehdä. Perusuran mukaiseen alijäämään 1,6 miljardia lisättynä uudet menot vievät julkisen talouden 2,8 miljardia euroa pakkaselle vuonna 2023. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Hallitusneuvottelijan mukaan valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyden nousevan 75 prosenttiin tällä vaalikaudella. Todellisuudessa valtiovarainministeriö on kuitenkin ennustanut kasvun hidastumista alle prosenttiin ja työllisyysasteen jäämistä vaalikauden lopulla 73,3 prosenttiin. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Määttäsen mukaan kahden prosentin talouskasvu ei ole realistinen odotus ilman voimakkaita työllisyyttä vahvistavia toimia. Tällaisia toimia olisivat Määttäsen mukaan esimerkiksi työttömyysturvaan tehtävät kiristykset.
– Työllisyysasteen parantaminen yhä edelleen tulee olemaan yhä vaikeampaa. Ihmiset, jotka ovat nyt työttömänä, ovat eri syistä usein vaikeammin työllistettäviä, esimerkiksi asuvat väärällä paikkakunnalla suhteessa avoimiin työpaikkoihin, Määttänen toteaa.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan aiemmin parin prosentin vuosittaista talouskasvua on pidetty tavallisena, mutta nyt tästä on tultu alaspäin. Eri tahojen ennusteet näyttävät tälle vaalikaudelle noin 1–1,5 prosentin vuosittaista kasvua.
– Jos on tehty oletus, että se olisi pari prosenttia, se olisi ylioptimistinen, Kärkkäinen toteaa.
Hän muistuttaa, että Rinne on maininnut muissa kommenteissaan, että hallitusneuvotteluissa käytetään lähtökohtana valtiovarainministeriön ennusteita.
Kärkkäinen korostaa, että VM:n ennusteessa ”normaali talouskasvu” on lähempänä yhtä kuin kahta.
LUE MYÖS:
Kasvun loppu Suomessa on jo pitkään ollut ennusteissa