Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen pohtii julkaisussaan X-viestipalvelussa, miltä progressiivisen verotuksen kaltainen järjestelmä voisi näyttää kouluarvosanoissa. Hän esittää asian esimerkkien kautta.
– Kuvitellaan esimerkkinä tilanne, jossa koulun arvosanoihin sovellettaisiin progressiivisen verotuksen kaltaista asteikkoa. Arvosana neljä pysyy nelosena, viisi viitosenaan ja kuusi muuttuu kuusi miinukseksi, hän listaa.
– Seitsemästä tulee kuusi ja puoli, kahdeksasta seitsemän, yhdeksästä seitsemän puoli ja kymmenestä kahdeksan miinus, Pakarinen jatkaa.
Ekonomisti pohtii sitten tällaisen mallin mahdollisia vaikutuksia motivaatioon ja haluun tavoitella hyviä numeroita.
– Kuinkahan moni oppilas jaksaisi ponnistella parempien numeroiden eteen, jos järjestelmä tasaisi suoritukset lähes samalle viivalle, hän sanoo.
– Kuinkahan paljon suomalaisesta lahjakkuudesta ja osaamisesta jäisi tässä mallissa hyödyntämättä, Pakarinen lisää.
Ekonomisti on mielissään siitä, että koulussa oma työ näkyy täysimääräisesti tuloksissa.
– Sama periaate, kannustimet ja omien ansioiden merkitys, olisi hyvä pitää mielessä myös muualla yhteiskunnassa, hän linjaa julkaisunsa lopuksi.
Kuvitellaan esimerkkinä tilanne, jossa koulun arvosanoihin sovellettaisiin progressiivisen verotuksen kaltaista asteikkoa.
Arvosana → ”verotettu” arvosana
4 → 4
5 → 5
6 → 6–
7 → 6½
8 → 7
9 → 7½
10 → 8–Kuinkahan moni oppilas jaksaisi ponnistella parempien…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) November 16, 2025