Otsikot korkeasta työttömyydestä vääristävät kuvaa työmarkkinatilanteesta, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Tuoreet Eurostatin tilastot paljastavat, että Suomen 9,3 prosentin työttömyysaste on EU:n toiseksi korkein. Tilanne on pahempi ainoastaan Espanjassa, jossa työttömyysaste on 10,4 prosenttia.
Brotherus kommentoi tilastoa alun perin viestipalvelu X:ssä. Häneen mukaan otsikot työttömyydestä ovat osin totta, ja syytä petraamiseen on. Luvut eivät kuitenkaan anna tilanteesta täyttä kuvaa.
– Työmarkkinoista kun keskustellaan, niin pitäisi tietysti ymmärtää puhua myös työllisyydestä eikä pelkästään työttömyysasteesta, Juhana Brotherus sanoo Verkkouutisille.
Pelkkä työn puute ei riitä työttömäksi tilastoimiseen. Lisäksi on haettava töitä ja oltava valmis ottamaan niitä vastaan. Työttömien määrän kasvu voi siis kertoa siitä, että työtä haetaan työvoiman ulkopuolelta aiempaa enemmän.
– Työttömyysaste nousee, kun työvoiman ulkopuolelta tulee mukaan henkilöitä työnhakuun, ekonomisti sanoo.
– Jos vaikka työnteon kannustimia lisätään verotuksen toimesta, kuten on nyt tehty, pienituloisten puolella sitten verotus kevenee, jolloin työn vastaanottaminen tulee taloudellisesti kannattavaksi. Siitä meidän pitäisi olla vain myönteisiä.
Vastaavasti työttömyysaste laskisi, jos osa työttömistä lopettaisi työnhaun kokonaan ja syrjäytyisi. Tämä ei tietenkään olisi hyvä asia, vaikka se näyttäisikin työttömyystilastoissa positiiviselta.
Vaikka Suomen työllisyysastekin on heikentynyt pitkän matalasuhdanteen aikana, pääekonomisti muistuttaa, että on Suomen työllisyysaste edelleen korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Siinä missä EU:n keskimääräinen työllisyysaste on noin 71 prosenttia, Suomessa luku on 72 prosenttia.
– Eli ei olla toiseksi huonoin, vaan pikkuisen parempia kuin EU-maat keskimäärin, Brotherus sanoo.
– Toki olemme meidän verrokkejamme jäljessä; muita pohjoismaita, Saksaa, Hollantia, mutta taso on edelleen kohtuullinen.
Positiivista on myös se, että Suomen työllisyysaste on edelleen parempi kuin kertaakaan vuosien 2009 ja 2018 välillä.
– Väitteeni on, että ehkä annamme työmarkkinoista sekä vääristyneen kuvan että tarpeettoman negatiivisen kuvan suhteessa todellisuuteen, Brotherus pohtii.
Työllisyysastekin olisi Brotheruksesta tosin saatava nousuun kohti verrokkimaiden tasoa. Pohjoismaiden hyvinvointivaltio edellyttäisi hänen mukaansa 75 prosentin, kenties jopa 80 prosentin tasoa. Jälkimmäinenkään luku ei olisi Brotheruksesta utopiaa.
Pääekonomisti itse arvelee, että työmarkkinoiden heikentyminen alkaa olla ohi. Hän ei kuitenkaan odota, että työllisyystilanne kääntyisi kuluvan vuoden aikana merkittävästi parempaan suuntaan.
– Sitä [suhdannekäännettä] me joudumme odottamaan ensi vuoden puolelle, ja ehkä ihan ensi vuoden alkukaan ei riitä.
