Taloustieteilijä Heikki Pursiaisen mukaan suomalaiset järjestöt ovat pitkään saaneet nauttia erityisasemasta, kun niiden rahoitus on järjestynyt Veikkauksen tuotoista.
Aiemmin järjestöt ovat olleet turvassa budjettileikkauksilta, samalla, kun muualta julkisin varoin rahoitetuista palveluista on leikattu, ekonomisti perustelee.
– Järjestöt olivat vuosia Veikkausmuurin takana suojassa kaikkialle muualle kohdistuneista säästöistä, Pursiainen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa muutos, jossa järjestöjen rahoitus turvataan nykyään osana valtion budjettia, on demokraattista. Se tuo järjestöt samalle viivalle muiden julkisten toimijoiden kanssa, Pursiainen perustelee.
– Nyt niiden rahoitus kilpailee niukoista julkisista varoista muiden tärkeiden asioiden kanssa – kuten demokratiaan kuuluu. Tervetuloa kuolevaisten joukkoon. Tällaista täällä on, hän sanoo.
Järjestöjen rahoituksen siirtyminen pois Veikkauksen tuotosta käynnistyi vuonna 2020, kun rahapelituottojen väheneminen ja järjestelmän läpinäkyvyysvaatimukset johtivat malliin, jossa järjestöavustukset maksetaan suoraan valtion budjetista.
Muutoksen tavoitteena oli vakauttaa järjestöjen rahoitus ja irrottaa se pelitulojen vaihteluista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitti tällä viikolla 900 miljoonan euron lisäleikkauksia ensi vuoden budjettiin. Tämä tarkoittaisi, että julkiseen talouteen tehvävien sopeutusten määrä nousisi miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä.
Purran ehdottamat leikkaukset koskisivat myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.
Isoimmat säästöt kohdistuisivat kotouttamisrahoihin ja kuntien valtionosuuksiin, mutta leikkauksia suunnataan myös kehitysyhteistyöhön, yritystukiin ja tutkimusrahoihin.
Järjestöt olivat vuosia Veikkausmuurin takana suojassa kaikkialle muualle kohdistuneista säästöistä.
Nyt niiden rahoitus kilpailee niukoista julkisista varoista muiden tärkeiden asioiden kanssa – kuten demokratiaan kuuluu.
Tervetuloa kuolevaisten joukkoon. Tällaista täällä on.
— Heikki Pursiainen (@pursiain) August 9, 2025
