Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen lyö lisää löylyä viikonloppuna ryöpsähtäneeseen talous- ja verotuskeskusteluun. Kuismasen mielestä keskustelua olisi laajennetava myös julkisen sektorin menoihin.
– On täysin yksipuolista puhua vain veropuolesta, kun tähän on otettu julkinen sektori mukaan, kuten (Li) Andersson on tehnyt. Taseessa on toinenkin puoli eli ne julkiset menot.On epä-älyllistä olettaa, että kaikki julkiset menot, mitä meillä on, ovat oikein suunnattuja, oikean tasoisia ja välttämättömiä. Varmasti näin ei ole. Jos pystyisimme taseen toisenkin puolen katsomaan, olen aivan varma siitä, että meillä olisi mahdollisuutta paljon kannustavampaan verotukseen, Kuismanen kommentoi asiaa Verkkouutisille.
Keskustelu talouspolitiikan suunnasta ja verotuksesta ryöpsähti liikkeelle, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi Helsingin Sanomien haastattelussa voimakkaasti ”rakenteellisesti vinoutunutta talouspolitiikkaa”, jota ohjataan hänestä liikaa oikealta. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen vastasi Anderssonille pitävänsä taas vasemmiston talouspolitiikkaa uhkana hyvinvointivaltiolle. Väittely on kirvoittanut erilaisia näkemyksiä myös HS:n haastattelemilta ekonomisteilta.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Kuismanen viittaa OECD:n analyyseihin ja pitää kiistattomana, että yleisesti ottaen on hyvä pyrkiä alentamaan välitöntä verotusta – ansiotuloverotusta, pääomatuloverotusta ja yhteisöverotusta.
– Näiden verojen nostaminen pitkällä aikavälillä on näkemykseni mukaan haitallista taloudelliselle aktiviteetille ja rapauttaa tätä kautta yhteiskunnan kykyä hoitaa myös julkista taloutta.
Kuismanen korostaa, että verotuksen rakenne ja taso ovat kaksi eri asiaa. Painopistettä tulisi siirtää entisestään välillisen verotuksen suuntaan, kuten esimerkiksi niin sanottuihin ”haittaveroihin”.
– Siellä on varmastikin mahdollisuuksia verotason nostamiseen, mutta ainoastaan niin, että samalla käyttäytymiseen voimakkaasti vaikuttavaa välitöntä verotusta alennetaan.
Kolmanneksi Kuismasen mielestä verotuskeskustelusta on unohtunut yksittäisen yrittäjän valintojensa merkitys. Viime kädessä hän päättää, minkälaisessa verotuksellisessa ympäristössä haluaa toimia. Kuismasen mielestä onkin ”vähän absurdia” keskustella siitä, mikä olisi se verotuksen taso, jolla julkinen talous saataisiin nopeasti tasapainoon.
– Keskustelusta on syntynyt vähän sellainen fiilis, että monet keskustelijat tietyllä tapaa olettavat tai uskovat, että kyllä se yrittäjä siellä pärjää ja puurtaa, oli verotaso mikä tahansa. Ei se vain näin mene.
Yrittäjien pääekonomisti kehottaa kääntämän katsetta keskustelussa 5-10 vuoden päähän, jolloin voidaan selkeämmin nähdä julkisen talouden tila, mikäli verotus ei kannusta riittävästi taloudelliseen aktiviteettiin.