Keskinäisriippuvuudet heijastevaikutuksineen vaikuttavat yhä enemmän Suomeen. Samalla valtiomme johtaminen on jämähtänyt ikiaikaiseen hallintorakenteeseen, joka nitisten ja natisten hitaasti kuin etana kykenee kokonaisvaltaisiin muutoksiin.
Jos vertaillaan yritysten toimintaa, yksikään iso konserni ei selviytyisi hengissä kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja toimintaympäristön muutoksissa siilo-organisaatiolla. Ainoa mahdollisuus menestyä markkinoilla ovat asiakaslähtöiset arvoketjut, jotka elävät toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muuttuessa.
Voisiko siis yritysmaailman parhaita toimintamalleja kopioida valtionhallintomme kehittämisen pohjaksi? Olisiko vihdoin aika kääntää valtionhallinto siiloista asiakaslähtöiseksi yhtenäiseksi verkottuneeksi toimijaksi, jolla on kykyä uudistua ketterästi ja kohdentaa resurssit ja rahat joustavasti. Johtaa tiedolla yli hallinnon rajojen ja seurata päätösten vaikuttavuutta yli organisaatiorajojen. Teknologiat tuovat mahdollisuuden myös organisoitua aivan uudenlaisella tavoilla erilaisten ilmiöiden ja teemojen ympärille.
Yhtenäistä valtiohallintoa on toki pyritty luomaan eri hallituksilla. Muun muassa vuonna 2013 ja vuonna 2017 näin on tehty. Raportit on saatu aikaiseksi, ja siihen sitten se on jäänytkin. Yhdessä tekemisen poikkihallinnollista toimintaa yritettiin harjoittaa muun muassa Sanna Marinin hallituksen aikana niin sanotun ilmiöpohjaisen ajattelun kautta. Ja ennen tätäkin on ollut poikkihallinnollisia ohjelmia ja teemoitetut ministeriryhmät edustavat myös osaltaan yhdessä tekemisen mallia.
Suurin haaste poikkihallinnollisissa ohjelmissa on se, kuinka rahat ja resurssit on siiloutettu eri ministeriöiden alle, ja kuinka kukakin taho voi vetää säästötilanteessa tai vain halutessaan maton muiden alta ja vesittää yhteisen ohjelman etenemistä. Kollektiivinen johtajuus ei toimi, vaan yhdellä tulee olla natsat kantaa viime kädessä vastuu.
Entä mitä Petteri Orpon hallitusohjelma lupaa? Yhtenäisen valtionhallinnon etenemispalikoita onneksi on mukana ohjelmassa. Uskon ja toivon, että aika on jo kypsä päästä tekojen tasolle valtionhallinnon uudistamisessa.
Tarvitaan rohkeutta ja kykyä ottaa valtionhallinnon toimijat mukaan muuttamaan valtionhallinnon kokonaisrakennetta – visionäärisyydellä maustaen. Muutos voisi lähteä siitä, että rikotaan ajattelu ministeriöistä ”saarina”, jossa kukin vastaa vain toimialansa asioista.
Varmaan näin tulee ollakin jatkossa, mutta tähän rinnalle voisi tehdä näin aluksi muutamia ilmiöpohjaisia tai poikkihallinnollisten ohjelmien toimeenpanoon matriisiorganisaatioita, joilla olisi oma johtajansa ja myös päätösvalta resursseihin ja toimenpiteisiin mukaan lukien lainsäädäntö. Vaatii vain tahtoa muuttaa valtionhallinnon rakenteita määritteleviä säädöksiä.
Orpon hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita, joilla edetään kohti yhtenäistä valtionhallintoa. On todettu muun muassa, että hallituksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokasta resurssien johtamista yli hallintorajojen sekä johtamisen kehittämistä ja prosessien tehostamista.
Hallituskaudella valtioneuvoston johtamista vahvistetaan erityisesti poikkihallinnollisten edistämiseksi. Valtioneuvostolle asetetaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioivat mittarit.
Lisäksi Orpon hallitusohjelmassa on yhtenäinen henkilöstöhallinto. Valtionhallinto ei ole konserni henkilökunnan näkökulmasta, vaan lukuisa joukko eri ministeriöitä ja muita organisaatioita. Orpon hallituksen tavoite on tehostaa ja joustavoittaa valtioneuvoston toimintaa, palveluja ja resursseja vuoden 2024 loppuun mennessä siirtymällä valtioneuvoston yhteisiin virkoihin. Tavoitteena on mahdollistaa tehokas henkilöstövoimavarojen kohdentaminen sekä resurssien joustava käyttö.
Pääministeri Orpo, toivotamme rohkeutta tehdä vihdoin valtionhallinnosta asiakaslähtöinen, ketterä ja yhtenäinen. Maailma muuttuu ympärillämme, eli eiköhän kaadeta valtionhallinnon siiloseinät kumoon.
