Kun eduskunta teki torstaina historiallisen päätöksen Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, katseet kohdistuvat seuraavaksi miinojen tuottamiseen.
Miinojen valmistamista Suomessa on pidetty jatkossa monista syistä perusteltuna, muun muassa huoltovarmuuden näkökulmasta. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti eduskuntakeskustelussa kotimaisen tuotannon tulevan ministeriöstä ”heti ohjeistuksena” miinasopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen.
– Sen jälkeen katsotaan, toimitaanko yritysten kanssa vai puolustushallinnon omalla tuotannolla, Häkkänen linjasi.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA on kannattanut Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. PIA:n mukaan suomalaisilla yrityksillä on myös kyky kehittää ja valmistaa sekä uusia että perinteisiä jalkaväkimiinoja.
Lausunnossaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko huomautti, että sopimuksella kiellettyjen miinojen kehittäminen ja tuotanto ”ei ole suomalaiselle teollisuudelle kuitenkaan yksiselitteinen kysymys”:
– Yritykset ovat nykyisissä asiakassuhteissaan, rahoitussopimuksissaan ja tarjouskilpailuissa sitoutuneet siihen, etteivät ne tuota asevalvontasopimuksilla kiellettyjä tuotteita. Kehitystyöhön ja tuotantoon ryhtymistä harkitaan siten paitsi liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden, mutta myös mahdollisen mainehaitan, rahoituksen saatavuuden sekä kansainvälisten verkostojen ja mahdollisuuksien valossa. Tämä on tilanne siinäkin tapauksessa, jos Puolustusvoimat itse kokoonpanisi miinat ja yritykset kehittäisivät ja tuottaisivat vain niiden edellyttämät komponentit, katsoo Karanko.
Eduskuntakeskustelussa etenkin salin vasemmalta laidalta ihmeteltiin, miksei ulkoasiainvaliokunta ollut valmis linjaamaan maastavientikiellosta, jos miinoja ryhdytään valmistamaan Suomessa. Salin oikealta laidalta rauhoiteltiin pelkoja siitä, että Suomi veisi miinoja jatkossa konfliktimaihin, joissa niiden käyttö ei olisi vastuullista.
– Viennin osalta en usko, että tämä on mikään merkittävä kysymys ollenkaan. Lähialueiden — liittolaismaiden, Baltian maiden — yhteistoimintaa en haluaisi ulossulkea, Häkkänen totesi.
Suomen lisäksi myös Baltian maat ja Puola ovat irtautumassa Ottawan sopimuksesta. Jos Suomi lähtee tuottamaan miinoja itse, päätökset mahdollisesta viennistä tehdään erikseen.
Kokoomusedustaja: ”absurdia”
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korosti torstain keskustelussa kyse olevan ”sivujuonteesta” miinakeskustelussa. Puolustusvaliokunnan lausunnossa väläytetään suomalaisyritysten kehittämillä teknologisilla miinaratkaisuilla voivan olla ”vientipotentiaalia muihin Nato-maihin”. Kansainvälistä yhteistyötä pidetään luontevana halukkaiden EU- ja Nato-maiden kanssa. Lausunnoissa mainitaan erikseen Puola ja Baltian maat.
Kokoomuksen Atte Kaleva luonnehti eduskunnassa ”absurdiksi” tilannetta, jossa Suomi lähtökohtaisesti pois sulkisi jalkaväkimiinojen myynnin näihin maihin.
– Me ei olla niitä miinoja myymässä minnekään tuonne konfliktimaihin, missä niitä käytetään täysin holtittomasti.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA katsoo lausunnossaan, että mahdollisten Suomessa valmistettujen jalkaväkimiinojen tai niiden komponenttien viennissä tulee noudattaa samoja vientivalvontalinjauksia ja
käytänteitä kuin muidenkin puolustustarvikkeiden viennissä. PIA huomauttaa myös, että Ottawan sopimuksella kielletyillä jalkaväkimiinoilla ”on vain rajoitettu kysyntä, joten niiden tuottaminen ei välttämättä ole suurta liiketoimintaa yrityksille.”