Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä haastateltiin Ylen Ykkösaamussa. Häneltä kysyttiin paljon alkuviikon USA-vierailuun liittyvistä asioista.
Presidentin mukaan ”ei ole tuntunut erityisemmin miltään”, että häntä itseään on vastuutettu USA:n presidentti Donald Trumpin hävittäjäpuheista.
– Jopa näyttää siltä, että Lockheedissakin (toinen amerikkalainen hävittäjiä Suomelle tarjoava, toim. huom.) heti ymmärrettiin, mistä on kysymys, Sauli Niinistö totesi Ykkösaamussa.
Häneltä kysyttiin Trumpille alun perin esitetty kysymys: miten USA olisi valmis tarpeen tullen auttamaan Suomea?
– Tämä on juuri sellainen kysymys, johon saa tuollaisen vähän pyöreän vastauksen, niin kuin presidentti Trump antoi. Jos nyt kaipaatte samanlaista pyörittelyä, niin sitä tulee kyllä täältäkin…, Sauli Niinistö sanoi.
– Ei meidän turvallisuusperiaatteemme lähde siitä ollenkaan liikkeelle, että Yhdysvallat tulee ja auttaa. Ja näyttää, että Euroopassakin joudutaan pikku hiljaa ehkä luopumaan siitä, että se turva on tuolla Natossa ja Yhdysvalloissa. Vaan joudutaan itsekin tekemään jotain. Me olemme onneksi tehneet, paljonkin, ja teemme edelleen.
”Pikku hiljaa”
Presidentin mukaan EU:n yhteinen puolustus alkaa kehittyä pikku hiljaa. Hän toivoi liikkeelle lähdössä esimerkiksi hankintoja saatavan järkiperäistettyä.
– Sitten jos puhutaan EU:n puolustuksesta, niin se on kyllä aika kaukainen maali, siis ajallisesti. Vaatii kyllä aika paljon sekä asenteiden muutosta että sitä pikku hiljaa etenemistä.
Sauli Niinistö sanoo tarkoittavansa sitä, että eurooppalaisten Nato-maiden on ymmärrettävä, etteivät he voi olla passiivisia jäseniä Natossa.
– Euroopan Nato-maiden kannalta, kun kehitetään omaa puolustusta, niin itse asiassa kehitetään samalla sekä Naton että eurooppalaista puolustusta. Eihän Natollakaan mitään omia joukkoja ole, vaan niitä on ympäriinsä, kerättävissä Nato-maista. Ihan yhtä hyvin tietysti ne joukot voisivat olla EU-joukkoja, presidentti kuvaili.
– Tämä on nyt lähinnä sitä teoriaa pidemmälle aikajanalle. Mutta kokardin vaihdollahan se sujuu.
Presidentti sanoi pitävän paikkansa, että Yhdysvalloissa varmasti on kiinnitetty huomiota siihen, että Suomi on ollut aktiivinen esimerkiksi Itämeren turvallisuustilanteesta.
Hän kertoi USA:n varapresidentin ja puolustusministerin tapaamisistaan keväällä. Niiden jälkeen Mäntyniemessä kävi amerikkalaisten senaattorivaltuuskunta ja Euroopan joukkojen komentaja.
– Luulen että sitäkin kautta vähän on mennyt tietoa perille, että suomalaisten kanssa ehkä kannattaa keskustella.
Sauli Niinistö laski samaan Nato-Venäjä -neuvoston kehityksen Itämeren turvallisuusasioissa. Verkkouutiset kertoi Naton pääsihteerin asiaa koskevista kommenteista heinäkuussa tässä jutussaan.
– Toivon, että sellaisin pienin askelin päästään rakentamaan, jotakin plussaa. Pienikin plussa on parempi kuin suuri miinus, joita olemme nyt vuosi vuodelta nähneet enemmän. Se voi lähteä liikkeelle esimerkiksi lentoturvallisuuden parantamisesta, hyvistä käytännöistä joista jo on sovittu ja sen jälkeen vaikka niistä transpondereista tai vastaavista laitteista. Voitaisiin hyvin myös puhua meriliikenteestä. Siitä vaan pikku hiljaa eteenpäin.
Kaveri aina paikallaan
Presidentin mukaan USA:n ja Venäjän suhteiden välissä on tietysti Ukraina sekä ”onko ja miten Venäjä osallistunut Yhdysvaltojen presidentinvaaliin”.
– Luulen että se on se suurin painolasti juuri tällä hetkellä, kuten nähtiin kongressin sanktiopäätöksestäkin, Sauli Niinistö sanoi.
Niinistö arveli USA:ssa ajateltavan, että ”Suomi kykenee keskustelemaan paitsi Venäjän myös Yhdysvaltojen kanssa. Ja sellainen pikku kaveri voi olla aina paikallaan”.
Presidentiltä kysyttiin myös Suomen tiedustelulakihankkeesta.
– Kysymys on siitä, että olemme nyt aika paljon ymmärtääkseni sen tiedon varassa – kun terrorismia nyt on Eurooppa pullollaan ja vähän muuallakin – mitä tietyllä tavalla saamme muualta, hyväntahtoisesti annettuna. Emme itse pääse samalla tavalla tuottamaan, avuksi itsellemme tai muille, tietoa.
Hänen mukaansa on aika kiistatonta, että Euroopassa on onnistuttu torjumaan iskuja ja jäljittämään uhkatekijöitä. Suomessakin on satoja seurattavia, joista ainakin vaarallisten seuranta saattaa lakien voimassa ollessa vähän helpottua.
– Tässä palataan siihen, että hyvänkin on oltava luja. Ei hyvä voi olla pelkästään hyvä, jos paha tulee.