”Ei mennä muiden hölmöilyihin” – ekonomisti suomii tehotonta tukipolitiikkaa

Yritysten valtiontuet ovat alttiita lyhytnäköisyydelle ja poliittiselle ohjaukselle, sanoo Juhana Brotherus.
Vuosaaren satama Helsingissä 27. tammikuuta 2025. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Vuosaaren satama Helsingissä 27. tammikuuta 2025. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus ruotii yritystukia Laboren T&Y-lehdessä.

– Puolustuspuheenvuoroni markkinataloudelle tukivillitystä vastaan. Ei mennä mukaan muiden hölmöilyihin, vaikka tartuntavaara aivokuolleille ajatuksille suuri tässä ajassa, Brotherus kommentoi kirjoitustaan X-viestissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Brotheruksen mukaan yritystuet ovat Suomessa turhan korkealla tasolla, ja suuri osa niistä suunnataan samoille toimijoille vuodesta toiseen.

– Tämä luo epätasapainoa markkinoille, joilla yritykset rakentavat liiketoimintaa tukien varaan. Tukipolitiikka ei lisää kilpailua tai kasvua ja on usein ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

– Suomen resurssit ovat rajalliset, eikä maa voi kilpailla tukien suuruudella suurten talouksien kanssa, kun esimerkiksi Saksa jakaa yksittäisille kohteille jopa 10 miljardin euron tukipotteja. Vaikka kriittisten arvoketjujen tukeminen vihreän siirtymän murrosvaiheessa voisi olla perusteltua, tuen merkittävyys ja vaikuttavuus jäisivät vähäisiksi, hän jatkaa artikkelissaan.

Ekonomistin mukaan esimerkiksi Googlen hiljattain julkistama suunnitelma uusista Suomeen rakennettavista datakeskuksista osoittaa, että merkittäviä yksityisiä investointeja voidaan houkutella ilman valtiontukia.

– Valtiontuet ovat myös alttiita poliittiselle ohjaukselle ja lyhytnäköisyydelle. Tukipäätöksiä tehdään usein kiireessä ilman riittävää vaikutusten arviointia poliittisin päämäärin. Kerran myönnetystä tuesta on äärimmäisen vaikea irrottautua, kuten olemme huomanneet.

Kilpailukykyä voidaan Brotheruksen mukaan parantaa yritysten hallinnollista taakkaa keventämällä, markkinoita avaamalla ja suuntaamalla verotusta työn ja yrittämisen sijaan kulutukseen ja haittoihin.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomen Pankin mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku voisi lisätä kasvua ilman merkittäviä kustannuksia julkiselle taloudelle. Investointeja voidaan houkutella vapailla poisto-oikeuksilla ja nopeuttamalla luvitusprosesseja.

– Työmarkkinoiden joustavoittaminen on välttämätöntä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiitti tammikuun raportissaan Suomea työmarkkinareformeista mutta painotti lisätoimien tarvetta, Brotherus huomauttaa.

Hänen mielestään Suomen kannattaisi valita strategia toimia johdonmukaisesti vapaakaupan ja markkinatalouden puolustajana.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vaikka suuret maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, lisäävät protektionistisia toimiaan, Suomi voi rakentaa liittolaisuuksia EU:n sisällä erityisesti Itämeren alueen maiden, kuten Ruotsin, Viron ja Puolan, kanssa.

– Tukipolitiikasta on välttämätöntä kääntyä kestävään kasvupolitiikkaan, jos Suomi haluaa varmistaa taloutensa kestävyyden ja kilpailukyvyn. Tukiaisten jako voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa houkuttelevalta, mutta se johtaa vääjäämättä tehottomuuteen. Suomen tulisi valita polku, joka perustuu avoimiin markkinoihin, innovaatioihin ja kestäviin ratkaisuihin, Brotherus sanoo.

Korttien sulkeminen ja internet-häiriöt ovat lisänneet epäluottamusta pankkeihin.
STTK:n ekonomistin mukaan sopeutustoimet heikentävät talouskehityksen mahdollisuuksia.
Työntekijöiden määrä kasvoi etenkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Mainos