Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee julkaisussaan X-viestipalvelussa Ukrainan viimeaikaisia drooni-iskuja.
Hänen mukaansa droonit eivät yksin päätä (Vladmir) Putinin vallan kohtaloa, koska mikään teknologia ei ratkaise sotaa yksin, mutta droonit voivat tehdä jotain Kremlille paljon vaarallisempaa: murtaa sen peruslupauksen venäläisille.
– Valtio ei enää näytä kaikkialla vahvalta eikä sota pysy enää kaukana.
Limnell painottaa, että Putinin vallan ytimessä on ollut hiljainen sopimus: älkää kysykö liikaa, niin valtio pitää arjen koossa ja sodan poissa näkyvistä.
– Ukrainassa voidaan kuolla, mutta Moskovassa elämän pitää jatkua normaalisti. Droonit rikkovat juuri tämän asetelman. Se osuu nyt Kremlin ytimeen.
Kun droonit näkyvät Moskovan taivaalla, jalostamot palavat, lentokenttiä suljetaan ja videot leviävät puhelimissa, kyse ei ole Limnellin mukaan vain sotilaallisesta iskusta.
– Se on psykologinen isku järjestelmän ytimeen: sota muuttuu propagandasta omaksi kokemukseksi. Siksi isku tuntuu.
Kansanedustaja näkee, että autoritaarinen valta kestää tappioita, jos tappiot voidaan piilottaa.
– Se kestää valheita, jos arki tuntuu turvalliselta. Se ei kestä loputtomiin sitä, että johtajan tärkein lupaus muuttuu kaikkien nähtäväksi epävarmuudeksi. Tämä on Putinin todellinen ongelma juuri nyt.
Tästä syystä droonien vaikutus ei ole vain räjähdysvoimassa.
– Niiden merkitys on siinä, että ne pakottavat Venäjän suojaamaan samaan aikaan pääkaupunkia, energiainfraa, sotateollisuutta, lentokenttiä ja raja-alueita. Se hajauttaa voimaa, sitoo resursseja ja syö uskottavuutta.
Venäjän historiallinen vahvuus on Limnellin mukaan ollut strateginen syvyys.
– Valtava maa, pitkät etäisyydet ja ajatus siitä, että sota voidaan pitää kaukana vallan keskuksesta. Pitkän kantaman droonit tekevät etäisyydestä suhteellisen käsitteen. Se on todella iso muutos Euroopallekin.
Ukraina ei tarvitse perinteistä ilmavoimien ylivoimaa horjuttaakseen venäläisten turvallisuuden tunnetta.
– Riittää, että iskuja tapahtuu toistuvasti, eri puolilla ja kohteisiin, joiden piti olla turvassa. Silloin kysymys kuuluu: mitä valtio enää oikeasti suojaa ja missä?
Limnell sanoo, ettei valta yleensä murru yhteen tappioon, mutta se murtuu, kun tappiot muuttavat ihmisten käsitystä tulevaisuudesta.
– Kun turvallisuuden tunne katoaa. Kun vahvuuden kuva vaihtuu epävarmuuteen. Kun yhä useampi kysyy hiljaa: hallitseeko johtaja enää tilannetta. Tämä on vaaran paikka.
Kansanedustaja toteaa, etteivät droonit ole ihmease, eivätkä ne yksin lopeta sotaa, mutta ne voivat käynnistää ketjureaktion, jota Kreml ei hallitse.
– Ensin säröilee turvallisuuden tunne, sitten kuva Putinin kyvystä suojella Venäjää, lopulta itse järjestelmän uskottavuus. Siksi tätä on seurattava.
Putin aloitti hyökkäyssodan Limnellin mukaan palauttaakseen Venäjän suuruuden, mutta droonit näyttävät venäläisille toisen kuvan.
– Hän toi sodan Venäjälle ja venäläisten arkeen. Siksi kysymys ei ole vain Ukrainasta. Kyse on myös Putinin vallan tulevaisuudesta jo nyt.