Moskova lisää painetta Baltian maita vastaan käyttämällä hyväkseen niiden ilmatiloihin lentäneitä drooneja, joista monet olivat ukrainalaisia, toteaa Atlantic Council -ajatuspajan tutkija Justina Budginaite-Froehly artikkelissaan.
Ukraina on tehnyt pitkän kantaman lennokeillaan laaja-alaisia iskuja Venäjän alueella sijaitsevia energia- ja sotilaskohteita vastaan. Osa drooneista on päätynyt Baltian maiden ilmatiloihin, koska Venäjä häiritsee niitä elektronisella sodankäynnillä ohjaten niitä pois kurssilta.
– Moskova pyrkii ohjaamaan Ukrainan onnistuneiden iskujen poliittiset kustannukset pois itsestään ja siirtämään ne Naton itäiselle sivustalle, Budginaite-Froehly toteaa.
– Kreml vastaa todistetusti toimivalla strategialla – se peittelee kasvavia haavoittuvuuksiaan eskaloimalla uhkia.
Sen jälkeen Venäjä muotoilee nämä tapaukset oletetuiksi todisteiksi siitä, että Baltian maat sallivat Ukrainan käyttää ilmatilaansa hyökkäyksiin Venäjää vastaan. Baltian maiden johtajat ovat toistuvasti ja jyrkästi kiistäneet väitteen. Viime aikoina Venäjä on uhannut kostotoimilla.
Tutkijan mukaan Venäjä hyödyntää näitä droonitapauksia disinformaatiossaan ja pelottelussaan horjuttaakseen Baltian maita ja Natoa.
– Venäjä haluaa Baltian maiden kansalaisten kysyvän, tuoko Ukrainan tukeminen nyt sodan heidän omalle taivaalleen. Se haluaa Latvian, Viron ja Liettuan kansalaisten menettävän luottamuksensa instituutioihinsa. Se haluaa, että paineen alla toimivat hallitukset – erityisesti Latvia, joka kamppailee poliittisen epävakauden kanssa – pakotetaan puolustuksellisiin selittelyihin strategisen toiminnan sijaan.
– Moskova haluaa ennen kaikkea luoda kitkaa Baltian maiden, muiden Naton liittolaisten ja Ukrainan välille juuri sillä hetkellä, kun Ukrainan pitkän kantaman iskut ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
Budginaite-Froehlyn mielestä Baltian maiden tulisi jatkaa Ukrainan tukemista ja vahvistaa droonien vastaista puolustustaan ja yhteistyötä Kiovan kanssa elektronisen sodankäynnin asiantuntemuksen osalta.
Kaksi toimintalinjaa
Tutkija korostaa, että tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan kaksi pääasiallista toimintalinjaa.
– Ensimmäinen on strategisen selkeyden säilyttäminen. Ukrainalla on täysi oikeus iskeä laillisiin sotilaallisiin ja sotaa ylläpitäviin kohteisiin Venäjän sisällä. Venäjä valitsi tämän sodan, ja se jatkaa hyökkäyksiä Ukrainan kaupunkeja, energiainfrastruktuuria ja siviileitä vastaan.
Budginaite-Froehlyn katsoo, että tämän strategisen selkeyden on oltava sidoksissa Baltian maiden droonien vastaisen puolustuksen välittömiin korjauksiin. Baltian maat eivät voi sallia sitä, että Ukrainalle osoitetun poliittisen solidaarisuuden ja oman ilmatilan suojaamisen välille syntyy kuilu.
– Kansalaisten kriisinsietokyky riippuu näkyvästä pätevyydestä: Kansalaisten on nähtävä, että heidän ilmatilaansa valvotaan, hälytykset ovat uskottavia, paikallisviranomaiset ovat tilanteen tasalla ja kaikki droonit – olipa kyseessä sitten ilkeämielinen venäläinen tai uudelleenreititetty ukrainalainen drooni – havaitaan ja niihin reagoidaan nopeasti ja ammattimaisesti.
Budginaite-Froehlyn mukaan Itämeren alue tarvitsee kerroksellisen droonien vastaisen arkkitehtuurin: paremman kyvyn havaita matalalla lentäviä kohteet, liikkuvat torjuntaryhmät, elektronisen sodankäynnin torjuntakyvyt, nopeat attribuutiomekanismit ja hyväksi todetut siviili- ja sotilastason yhteistyöprotokollat.
– Tavoitteena tulisi olla sen varmistaminen, että droonit havaitaan, tunnistetaan ja neutraloidaan ennen kuin tilanteet muuttuvat poliittisiksi kriiseiksi ja siten voitoiksi Venäjälle.
– Tämä kyky tulisi rakentaa yhdessä Ukrainan kanssa. Yhdelläkään Euroopan maalla ei ole samanlaista operatiivista kokemusta Venäjän drooneista, häirinnästä, GPS-huijauksista (spooffaus) ja mukautuvista elektronisen sodankäynnin taktiikoista.