Donald Trumpin yllätyspäätös voi muuttaa Natoa – ”USA tarvitsee tukikohtia Suomesta”

Asiantuntijan mukaan USA:n pitäisi siirtää Euroopan joukkojaan Naton itäreunan maihin.
Amerikkalaisia tulenjohtajia harjoituksessa Puolassa. U.S. Army photo by Staff Sgt. Brendan Stephens, 382nd Public Affairs Detachment/Released
Amerikkalaisia tulenjohtajia harjoituksessa Puolassa. U.S. Army photo by Staff Sgt. Brendan Stephens, 382nd Public Affairs Detachment/Released

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yllättävä päätös joukkojen sijoittamisesta Puolaan voi olla suorastaan mullistava Natolle, arvostettu amerikkalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Andrew Michta arvioi.

Michta näkee tilanteessa mahdollisuuden muuttaa vihdoin kylmän sodan aikaisia rakenteita. Hänestä amerikkalaisjoukkojen sijoitusten painopisteen tulisi siirtyä Naton itäreunalle, eli Suomeen, Baltiaan ja erityisesti Puolaan.

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kohautti aiemmin ilmoittamalla peruvansa amerikkalaisen panssariprikaatin jo valmisteilla olleen rotaation Puolaan. Trump kuitenkin linjasi torstaina sosiaalisessa mediassa, että Puolaan lähetetään 5 000 sotilasta lisää. Päätös ei kuitenkaan muuta Valkoisen talon suunnitelmaa Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon vähentämisestä Euroopassa.

Andrew Michtan mukaan Yhdysvaltain asevoimien toiminta Euroopassa on jo pitkään perustunut vanhoille rakenteille ja oletuksille. Siitä kertoo etenkin läsnäolon painottuminen Saksaan.

– Kylmän sodan aikaan Yhdysvallat sijoitti asevoimiaan pysyvästi Saksaan, koska se oli kontaktipiste. Noina aikoina Länsi-Saksa oli Naton itäisen sivustan kriittinen keskus. Yhdysvaltalaisjoukot palvelivat Saksassa perheineen laajan tuki-infrastruktuurin kanssa, Floridan yliopiston Hamilton Schoolin Strategian professori ja Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi vieraileva tutkija Michta muistuttaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Silloinen läsnäolo rakensi luottamusta maiden ja niiden kansojen välille ja lisäsi amerikkalaisten tukea Natolle ja Yhdysvaltain keskeiselle roolille puolustusliitossa. Nyt geostrateginen tilanne on kuitenkin huippututkijan mukaan toinen ja Puolasta on tullut Naton uusi keskus.

– Amerikkalaisten joukkojen pysyvä läsnäololla Naton itäisellä sivustalla on perustavanlaatuinen merkitys pelotteelle Venäjää vastaan, Michta sanoo.

Tukikohtia myös Suomesta?

Asiantuntija huomauttaa vaatineensa jo vuosikausia, että Yhdysvallat muuttaisi joukkojensa sijoituksia vastaamaan Naton laajentumisten jälkeistä geopoliittista todellisuutta. Näin turvattaisiin puolustusliiton itäraja.

– Kuten olen toistuvasti kirjoittanut, Yhdysvallat tarvitsee pysyviä tukikohtia Suomesta, Baltian maista ja mikä tärkeintä Puolasta, jotta voidaan varmistaa pelotteen pitävän, Andrew Michta sanoo.

Hänen mukaansa painopisteen muutoksella on kiire, koska Euroopan suurimmat valtiot ovat viettäneet viimeiset kaksi vuosikymmentä myötäillen Venäjää. Michta mainitsee erityisesti Saksan Angela Merkelin valtakaudella.

– Kauempana lännessä sijaitsevien Nato-maiden ei pitäisi vastustaa Yhdysvaltain joukkojen sijoittelua uudelleen. Sitä pitäisi pikemminkin kiitellä, koska amerikkalaiset prikaatit Puolassa puolustavat myös näitä liittolaisia.

Nato on Andreas Urbanskin mukaan varautunut huonosti epäsymmetriseen sodankäyntiin.
Tutkija esittää Euroopalle Yhdysvalloista riippumatonta ydinasepelotetta, joka perustuisi Ranskan ja Ison-Britannian tiiviiseen yhteistyöhön.
Neuvottelujen jatkumisen nähdään olevan vaarassa.
Mainos