Perustuslaki säätää valtioelinten suhteista ja toiminnasta ulkopolitiikassa, jota ”johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.” ”Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”
Perustuslain säädökset määräävät yhteistoiminnasta ja siitä, kuka tekee päätökset.
Sota Ukrainassa ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet Natosta, Grönlannista ja Venezuelasta ovat vaikuttaneet siihen, missä Suomen linjasta päätetään.
Presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä on tullut selväksi Ukrainan sodan aikana.
Alexander Stubb rakensi yhteyden Trumpiin. Tapahtui hyviä asioita, joista yksi merkittävimmistä oli Yhdysvaltain tekemä tilaus jäänmurtajista.
Sen jälkeen, kun Trump käänsi selkänsä Euroopalle, presidentti joutui hieman sivuun. Sveitsin Davosin talousfoorumissa Stubb kommentoi hillitysti Trumpin lausuntoja.
Yleisradion A-studiossa Petteri Orpo (kok.) oli kovasanaisempi. Hän sanoi suoraan, että Trumpin puhe Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin on ”kansainvälisen oikeuden vastaista”. Stubb ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ovat asetelleet Yhdysvalloista puhuessaan sanansa huomattavasti varovaisemmin.
Orpo kertoi ensimmäisenä Suomen kannan osallistumisesta Trumpin rauhanneuvostoon. ”Emme ole ilmoittautumassa,” Myöhemmin presidentin kansliasta vastattiin Ylelle, että Suomen linja on sama kuin Ruotsin ja Norjan.
Presidentin tehtäviin ovat jääneet suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin, joista tärkeimpiä ovat Venäjä ja Yhdysvallat. Tällä hetkellä kuumat linjat ovat jäähtyneet.
Talousfoorumin jälkeen seuraavana päivänä oli koolla EU:n Eurooppa-neuvosto. Vaikka Orpo on toistuvasti korostanut Suomen ja Yhdysvaltojen liittolaissuhdetta, hänen mielestään Euroopassa on ”oltava valmiita toimimaan myös Yhdysvaltoja vastaan”. Siinä ”kaikki unionin instrumentit ovat käytettävissä.”
Kovaa puhetta pääministeriltä. Selitys löytyy perustuslaista. Vaikka Stubb on puolustusvoimain ylipäällikkö, aseet ovat hallituksella.
Pääministeri vastaa Suomen EU-politiikasta. Kauppapolitiikka on unionin järeimpiä aseita. Kauppasodasta Suomen puolesta päättää pääministeri, tarvittaessa eduskunnan myötävaikutuksella.
Pääministerin roolia on tällä hetkellä vahvistanut EU:n hakeutuminen itään ja etelään. Unioni teki vuosia valmistellun kauppasopimuksen Intian kanssa. EU:n ja muutaman Etelä-Amerikan valtion Mercosur-sopimus on EU-tuomioistuimen arvioinnissa.
Pian Eurooppa neuvoston kokouksen jälkeen Orpo matkusti Kiinaan ja sai korkean tason vastaanoton. Hän tapasi maan presidentin Xi Jinpingin, parlamentin johtoa ja pääministerin. Tuliaisina oli nippu kauppasopimuksia.
Orpolle on käynyt kuten monelle edeltäjälleen. Vaalikauden edetessä EU ja ulkopolitiikka ovat täyttäneet kalenteria.
Syitä on ainakin kaksi. Hallituksen työ on saatu käyntiin, ja pääministerille on jäänyt aikaa perehtyä kansainvälisiin asioihin.
Parlamentaarinen ote ulkopolitiikassa on vahvistunut jo vuosia. Trumpin vuoksi eduskunta pääsee alkavan istuntovuoden aikana tarkistamaan ulkopolitiikan linjaa.
Hallitus päivittää yhteistoiminnassa presidentin kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Hallitus on kuitenkin tiimalasin kurkku. Se antaa selonteon eduskunnalle, joka sanoo viimeisen sanan.
