Digihuijaukset veivät suomalaisilta 128 miljoonaa euroa

Yli 80 prosenttia suomalaisista on kohdannut digihuijauksen tai sen yrityksen.
Kuka tahansa voi joutua digihuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi. PEXELS
Kuka tahansa voi joutua digihuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi. PEXELS
Kuka tahansa voi joutua digihuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi. PEXELS
Kuka tahansa voi joutua digihuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi. PEXELS

Digi- ja väestötietoviraston tuoreen barometrin mukaan 81 prosenttia suomalaisista on kohdannut viimeisen vuoden aikana digihuijauksen tai huijausyrityksen. EU vastaava osuus on 75 prosenttia.

Kymmenen prosenttia suomalaisista kertoo menettäneensä huijauksissa rahaa. Viraston arvion mukaan kyse on noin 450 000 ihmisestä ja yhteensä noin 128 miljoonan euron vuotuisista menetyksistä. Rahaa menettäneistä lähes kolmannes kertoo huijausten aiheuttaneen merkittäviä taloudellisia huolia.

Huijausten yleisyydestä huolimatta suomalaisten luottamus digipalvelujen ja -laitteiden turvallisuuteen on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Luottamusindeksi koheni vuodessa seitsemän pistettä ja on jo lähellä vuoden 2023 tasoa. Digitaalista arkeaan pitää turvallisena 86 prosenttia suomalaisista.

– Ensimmäistä kertaa näemme useiden keskeisten digiturvallisuuden mittareiden kehittyvän samaan aikaan myönteiseen suuntaan, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku sanoo tiedotteessa.

Tekoälyn käyttö kasvaa luottamusta nopeammin

Viranomaisiin ja finanssialan toimijoihin luottaa henkilötietojen käsittelyssä 87 prosenttia vastaajista. Suomi.fi-palveluun luottaa paljon 82 prosenttia.

Tekoälypalvelujen käyttö on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, ja lähes puolet suomalaisista käyttää niitä vähintään kuukausittain. Palvelujen tietoturvaan tai niiden tuottamaan sisältöön luottaa paljon kuitenkin vain 23 prosenttia suomalaisista.

Sosiaalisen median sisältöihin luottaa paljon vielä harvempi, 21 prosenttia vastaajista.

Rouskun mukaan digihuijausten yleisyyttä Suomessa voi osaltaan selittää yhteiskunnan korkea digitalisaatioaste. Laajasti käytetyt sähköiset palvelut, maksujärjestelmät ja älylaitteet tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen myös kansainväliselle verkkorikollisuudelle.

Barometrin mukaan suomalaisten valmiudet tunnistaa digitaalisia uhkia ja suojautua niiltä ovat samalla vahvistuneet. Myös verkkorikollisuutta on pyritty torjumaan teknisin keinoin viranomaisten, teleoperaattorien ja finanssialan yhteistyöllä.

Pankin työntekijät luulivat tietopyynnön tulleen viranomaisilta.
Aidolta vaikuttava viesti johdattaa huijaussivulle.
Uusi ratkaisu suodattaa tunnistettavat henkilötiedot ennen kuin data välitetään ulkopuolisille kielimalleille ja pilvipalveluihin.
Mainos