Alkanut vuosi on hyvin tärkeä vaalivuosi. Maailmassa arvioidaan järjestettävän yli 80 kansallista vaalia, jotka vaikuttavat suoraan noin 4,2 miljardiin ihmiseen eli yli puoleen maapallon väestöstä. Suomen presidentinvaalien lisäksi vaaleja on muun muassa Intiassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Kansallisten asioiden lisäksi vaaleissa valittavat poliittiset päättäjät vaikuttavat myös kansainvälisiin asioihin. On siis demokratian juhlavuosi – vai onko?
Maailman talousfoorumin tuoreen ”Globaalit riskit” -raportin mukaan lähivuosien vaikuttavuudeltaan vakavimmaksi uhkaksi arvioidaan mis- ja disinformaation eli väärän ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen. Uhka koetaan merkittäväksi juuri lukuisten vaalien vuoksi. Väärällä ja harhaanjohtavalla tiedolla voidaan vaikuttaa vaalien tulokseen ja täten maan poliittiseen päätöksentekoon. Monesti vaalien tarkoituksellisella häirinnällä pyritään juuri demokratian rapauttamiseen.
Mis- ja disinformaation mahdollistajana toimii valtavia harppauksia ottava teknologia – erityisesti tekoäly. ChatGPT:n kaltaisilla tekoäly-chatboteilla on helppo luoda sisältöä ja valheellinen tieto leviää verkossa ennennäkemättömällä nopeudella. Totuutta ja mielikuvia voidaan vääristellä myös syväväärennösvideoilla ja -äänillä, joilla kuka tahansa voidaan saada sanomaan mitä tahansa aidon näköisesti. Tässä ”informaatiosodassa” tärkein taistelutila on ihmisen mieli.
Vaikuttamisyritykset aiheuttavat hallaa demokratialle, sillä haitallisimmillaan ne voivat vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, vaikeuttaa faktapohjoista päätöksentekoa sekä heikentää luottamusta poliittisiin instituutioihin ja vaalien luotettavuuteen. Väärällä tiedolla voidaan myös kyseenalaistaa vaalien lopputulosta.
Demokratian tilanne maailmalla on jo valmiiksi huolestuttava. Tutkimusten mukaan demokratioiden määrä suhteessa autoritaarisempaan suuntaan liikkuviin valtioihin on hälyttävä. EIU:n Democracy Indexin mukaan vain 8 % maailman väestöstä asuu täydessä demokratiassa ja 37 % autoritaarisessa valtiossa. V-Dem-instituutin mukaan jopa 72 % maailman väestöstä asuu autokratioissa. Myös maiden liikkeet järjestelmien välillä ovat menossa huonompaan suuntaan, sillä V-Dem-instituutin mukaan 42 maata on menossa autoritarisempaan suuntaa ja vain 14 maata liikkuu demokraattisempaan suuntaan. Luvut ovat vielä huolestuttavammat, kun todetaan, että ensimmäisessä ryhmässä asuu 43 % prosenttia maailman väestöstä ja jälkimmäisessä vain 2 %. Demokratisoituviin maihin verrattuna autoritarisoituvia valtioita on yli puolet. Kehityskulku on äärimmäisen huolestuttava.
Demokratia tarvitsee puolustajia – tänä vuonna ja teknologian huiman kehityksen aikakaudella enemmän kuin koskaan ennen. EU-tasolla informaatiovaikuttamiseen on vastattu esimerkiksi lainsäädännöllä ja kyberturvatoimin.
Siinä missä valtiollisten toimijoiden tulee olla valppaina, tarvitsee myös kansalaisten olla hereillä. Kun käymme kohti vaaliuurnia, jokainen meistä voi puolustaa demokratiaa kriittisellä ajattelulla ja valveutuneisuudella. Tulevaisuuden taistelut hakevat voittoa ihmisten mielistä samalla kun globaalisti haetaan autoritarisuuden voittoa demokratiasta. Jokainen meistä voi toimillaan ohjata näitä taistoja oikeaan suuntaan ja puolustaa demokratiaa sekä omaa itseään. Suomi ja suomalaiset toimikoot vaaliuurnilla malliesimerkkeinä muille.
