Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Risto Renkonen kirjoittaa Helsingin Uutisissa julkaistussa kolumnissaan kaipaavansa tieteen tulosten ja tutkimuksen näkyvän nykyistä vahvemmin myös poliittisessa päätöksenteossa.
Renkosen mukaan koronavirus on kevään aikana kääntänyt koko maailman nopeasti täysin uuteen asemaan. Uusimpia tutkimustuloksia odotetaan kovasti ja niitä myös tuotetaan ja luetaan erittäin nopealla tahdilla.
Vielä ennen kevättä asetelma oli hänen mukaansa toinen.
– Ennen kevättä populismi ja mielipiteet koettiin julkisissa keskusteluissa yhtä arvokkaiksi kuin tutkittu tieto. Käsite tieteen jälkeisestä ajasta yleistyi. Tänä keväänä näiden keskustelujen ilmapiiri on muuttunut täysin, Risto Renkonen kirjoittaa HU:n kolumnissaan.
– Media on seurannut aktiivisesti pandemian tutkimustuloksia ja taudin kulkua. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa vahvasti etenkin tutkijoihin ja lääkäreihin. Myös luottamus uutismediaa kohtaan oli vahva.
Hänen mukaansa ilmapiirin muutos ei vielä joltain osin ole kuitenkaan saavuttanut poliittisia päättäjiä. Hän nostaa esimerkiksi maskeihin liittyvän sotkun, jossa Suomessa hallitus päätyi kansainvälisistä tutkimuksista huolimatta olemaan suosittamatta maskeja.
– Olisi upeaa, jos kiinnostus tutkimuksen ja tieteen tuloksista ja niiden käytöstä näkyisi poliittisten päätösten perusteina. Yksi esimerkki tästä on kiistely kasvomaskeista. Arvovaltaisessa Lancet-lehdessä kesäkuun alussa julkaistu meta-analyysi 172 aikaisemmasta tutkimuksesta puoltaa maskien käyttöä väentungoksissa, Renkonen sanoo.
– Tietoon perustuva päätöksenteko on aina laadukkaampaa kuin pelkkään arvailuun perustuva. Tieteellä ja sen tuloksilla on jatkossakin siis paljon annettavaa koko yhteiskunnalle.
