Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna kolmesti kiihtyvän inflaation takia.
Korkotaso pysyi pitkään poikkeuksellisen matalana Euroopassa, kun keskuspankki pyrki pitämään taloudellista toimeliaisuutta yllä.
Suomalaiset asuntolainat on pääasiassa sidottu euribor-korkoihin, jotka painuivat negatiivisiksi vuonna 2016. Inflaation noustua Euroopan keskuspankin rahapolitiikan odotetaan kiristyvän tänä vuonna, ja 12 kuukauden euribor nousi positiiviseksi huhtikuussa.
– Riski liiallisen inflaation muuttumisesta pidempiaikaiseksi ilmiöksi pakottaa keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa. Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoja ensimmäisen kerran jo heinäkuussa, ja yhteensä kolmesti tänä vuonna. Tämä näkyy jo sekä pitkien korkojen että euriborien nousuna, Kuoppamäki sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa inflaatiota nostaa nyt usea tekijä. Maailmantalouden kysynnän elpyminen koronapandemian aiheuttamasta taantumasta, häiriöt tuotantoketjuissa, tuotannon pullonkaulat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan jälkiseurauksineen ovat nostaneet inflaation huomattavasti keskuspankin tavoitetta nopeammaksi.
– Etenkin energia on kallistunut, mutta nyt nousevat myös elintarvikkeiden ja monien muiden hyödykkeiden hinnat. Odotamme inflaation laskevan vuonna 2023 ja samalla korkojen nousun hidastuvan. Inflaatio on kuitenkin osoittautunut yllättävän voimakkaaksi ja riski korkojen nousun jatkumisesta täytyy ottaa vakavasti, sanoo Kuoppamäki.
Kuoppamäen mukaan korkojen kehitystä ennakoivan kuluttajan kannattaa nyt seurata inflaatiota ja muita merkkejä talouden ylikuumenemisesta, kuten palkkakehitystä. Työvoimakustannusten nopea nousu lisäisi inflaatiopaineita.