Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi perustuu pääosin hallituksen keväällä kehysriihessä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan.
Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle.
Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2022 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa.
Alijäämän pienenemistä vuodesta 2022 vuoteen 2023 selittää ministeriön mukaan erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa.
Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt alijäämäisiä budjetteja yli 44 miljardin euron edestä tällä vaalikaudella. Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa.
Valtionvelan korkomenojen rahaministeriö arvioi olevan ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa. Arvio korkomenoista on kasvanut noin 220 miljoonaa eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden.
Vuonna 2023 korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan, sillä vuonna 2022 korkomenojen arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa.
LUE MYÖS:
Annika Saarikko: Taloustilanne heikentynyt – syynä Vladimir Putin
Saarikon pohjaesitys budjetiksi on 6,3mrd pakkasella, vaikka työllisyys on huipussaan. Koronasta ja sodasta aiheutuvat välittömät lisämenot eivät aukkoa selitä, vaan hallituksen valitsema velkalinja: Rinteen-Marinin hallituksen aloittaessa julkinen talous oli lähes tasapainossa.
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) August 4, 2022
On kaikki niin kuin ennenkin. pic.twitter.com/0INsvsqIVT
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 4, 2022