Brittilehti The Guardian esittelee Suomen väestönsuojia ”bunkkeriverkostona”. Helsingin kaupungin väestönsuojelun ja varautumisen opettaja Tomi Rask esitteli toimittajille Helsingin väestönsuojia, jotka ovat tällä hetkellä käytössä pääasiassa sisäliikuntapaikkoina.
Venäjän ukrainalaiskaupunkeihin ja muihin siviilikohteisiin kohdistamat pommitukset ovat osoittaneet väestönsuojien merkityksen. Suomalaiset sisäliikuntapaikat on varustettu ilmanvaihto- ja sähkögeneraattorijärjestelmin ja ne voidaan tarpeen tullen muuttaa väestönsuojelun käyttöön.
Rask esitteli brittitoimittajille helsinkiläistä väestönsuojaa, johon mahtuu 6 000 henkeä. Tällä hetkellä se on käytössä sählykenttänä.
– Nukun yöni paljon paremmin, kun tiedän näin pommisuojien olemassaolosta. Erityisesti nyt, kun miettii mitä Ukrainassa tapahtuu, sanoo Rask Guardianille.
Rask kertoo, että Suomi alkoi sotakokemusten myötä rakentaa väestönsuojia 1960-luvulla. Tietynkokoisten rakennusten alla tulee olla pommisuojatila, ja tällä hetkellä Helsingin alueella on 5 500 väestönsuojaa, joihin mahtuu 900 000 henkeä eli enemmän kuin Helsingissä on asukkaita.
– En halua leuhkia, mutta suomalainen väestönsuojateknologia on yksi parhaimmista. Meillä on tästä jo kokemusta jonkin aikaa. Nämä tarjoavat suojaa käytännössä kaikenlaisia pommituksia ja kemiallisia hyökkäyksiä vastaan. Meillä on vettä, puhdasta ilmaan ja vuoteita, joten ihmiset voivat selvitä viikkoja.
Brittitoimittaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että suomalainen väestönsuoja on labyrinttimainen ja erilaisia huoneita on paljon. Nähtävissä on kahvilaa ja lasten leikkipaikkaa.
– Se rakennettiin tällä tavalla tarkoituksella. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset reagoivat paremmin seinällisiin tiloihin, koska ne luovat yksityisyyden tunnetta.
Toimittajan kysymys koskien Ukrainaa sai Raskin kasvot apeiksi.
– On surullista nähdä mitä Ukrainassa tapahtuu. Ihmisparat piilottelevat metrossa tai teattereissa. Se jälleen osoittaa sen olevan tärkeää, mitä meillä on.