Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmaisivat torstaiaamuna yhteisenä näkemyksenään, että Suomen on hakeuduttava Naton jäseneksi ensi tilassa. Heidän mielestään Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja lujittaisi koko läntistä puolustusliittoa.
Suomenlahden eteläpuolella juhlistettiin samana päivänä Naton monikansallisen eFP-taisteluosaston viidettä vuosipäivää Virossa. Paraatijoukoille Tapan tukikohdassa puhunut Tanskan suurlähettiläs Kristina Miskowiak Beckvard luonnehti Suomen valtiojohdon ilmoitusta historialliseksi.
Britannian, Ranskan ja Tanskan joukoista muodostetun eFP-taisteluosaston komentaja, eversti Dai Bevan korostaa Verkkouutisille, että Suomella on aina oikeus päättää turvallisuusjärjestelyistään itse.
– On omissa käsissänne ratkaista, mihin liittokuntiin haluatte kuulua tai olla kuulumatta. Meille on tärkeää, että voitte tehdä valintanne vapaasti, kenenkään muun siihen puuttumatta, brittieversti sanoo.
Suomen Nato-päätös syntyy Arrow 22 -harjoituksessa Niinisalossa vastikään vierailleen mukaan ajankohtana, jolloin turvallisuustilanne myös Itämeren alueella on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena vakavasti järkkynyt. Puolustukseensa pitkäjänteisesti panostanut Suomi voisi tässä tilanteessa osaltaan vahvistaa liittouman itäistä sivustaa.
– Suomi on aina ollut Naton vahva kumppani. Olemme tottuneet toimimaan Suomen rinnalla ja meillä on pitkä yhteinen historia. Suomen päätös liittyä Natoon olisi mielenkiintoinen muutos, ja yhteistyömme epäilemättä kehittyisi sen mukaisesti.
Puolustus lujittumassa
Naton monikansalliset eFP-taisteluosastot perustettiin Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin ja aloittanut sotatoimet Itä-Ukrainassa.
Konsepti on osoittautunut eversti Bevanin mukaan toimivaksi. Kyse vain yksittäisen jäsenmaan, vaan koko liittokunnan yhteisestä puolustuksesta yhteisin voimin.
– Juuri näin monikansallisuus Natossa toimii, hän toteaa.
Nykymuodossaan eFP-taisteluosastot tuottavat niin sanotun ansalankavaikutuksen. Jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan tai Puolaan, se tietäisi saavansa vastaansa myös muiden Nato-maiden joukkoja aivan alusta alkaen. Kun keskellä Eurooppaa käydään nyt avointa sotaa, keskustelu Naton eteentyönnetyn puolustuksen merkittävästä vahvistamisesta käy entistä kovemmilla kierroksilla.
Neula näyttää Bevanin mukaan liikkuvan pidäkevaikutuksesta puolustuskyvyn suuntaan. Mihin asentoon se seuraavaksi asettuu – se saattaa ratketa Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla.
