Julkilausuman eli solidaarisuusjulistuksen mukaan Suomen tasavalta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta toteavat uudelleen tahtovansa yhdessä syventää entisestään kaikkiin olosuhteisiin soveltuvaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään.
– Olemme sitoutuneet puolustamaan Euroopan turvallisuusjärjestyksen periaatteita. Koska Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt, tahdomme entisestään tehostaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötämme sekä vahvistaa keskinäistä solidaarisuuttamme. Aiomme vahvistaa nykyistä, jo vakiintunutta yhteistyötämme ja pyrkiä yhdessä kehittämään valmiuksiamme edelleen, tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Britannian pääministeri Boris Johnsonin julkilausumassa todetaan.
– Tuomitsemme Venäjän meneillään olevan hyökkäyksen Ukrainaan, ja vaadimme Venäjän federaatiota välittömästi lopettamaan vihollisuudet, vetämään joukkonsa Ukrainasta ja ryhtymään vakavasti neuvottelemaan rauhasta. Olemme lisänneet Ukrainalle antamaamme tukea muun muassa toimittamalla maahan aseellista materiaalia, ja olemme sitoutuneet auttamaan ukrainalaisia maansa jälleenrakentamisessa, kun Venäjän sotilaallinen hyökkäys päättyy.
Julkilausuman mukaan Suomi pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan vahvaa sitoutumista Itämeren alueen turvallisuuteen, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan joukkoja, jotka se on sijoittanut Viroon osana Naton läsnäoloa, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaa nopean toiminnan Joint Expeditionary Force -joukkoa, jonka jäseneksi Suomi on sitoutunut.
Britannia sanoo pysyvänsä horjumatta sitoutuneena Naton avointen ovien politiikkaan.
– Yhdistynyt kuningaskunta suhtautuu myönteisesti Suomen rooliin turvallisuuden luomisessa Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja muualla maailmassa. Yhdistynyt kuningaskunta luottaa vakaasti siihen, että jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, se edistää osaltaan koko Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta. Suomella ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on yhteisiä turvallisuusintressejä, ja Yhdistynyt kuningaskunta on valmis avustamaan Suomea sen pyrkimyksissä kaikin tarvittavin keinoin.
– Vahvistamme, että jos jompikumpi maa joutuu hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta auttavat toisiaan eri tavoin kohteeksi joutuneen maan sitä pyytäessä. Tämä avunanto voi sisältää myös sotilaallisia keinoja. Tässä yhteistyössä toimitaan kaikilta osin kummankin maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisesti, ja yhteistyö on tarkoitettu täydentämään – ei korvaamaan – nykyistä eurooppalaista ja euroatlanttista yhteistyötä.
Niin ikään ”Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta aikovat tehostaa ja syventää yhteistyötään muun muassa hybridiuhkien ja vaikuttamispyrkimysten torjunnassa. Tietojenvaihto, mukaan lukien tiedusteluyhteistyö, on tärkeässä asemassa torjuttaessa hybridiuhkia ja suojattaessa kriittistä infrastruktuuria. Maat toimivat yhteistyössä keskenään ylläpitääkseen yhteistä tilannetietoisuutta, tehostaakseen tietosuojaa ja torjuakseen kyberuhkia”.
Asiakirjassa todetaan, että Suomi ja Britannia jatkavat säännöllisiä kahdenvälisiä neuvotteluja ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista. Nämä neuvottelut ovat tärkeässä asemassa syvennettäessä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä kumppanuutta.
– Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan pitkäaikainen ja vahva puolustussuhde edistää osaltaan Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskinäinen kahdenvälinen puolustusyhteistyö perustuu vuonna 2016 sovittuun puolustusyhteistyötä koskevaan puitejärjestelyyn. Aiomme päivittää tätä puitejärjestelyä syventääksemme ja vahvistaaksemme yhteistyötämme entisestään sekä ottaaksemme huomioon turvallisuusympäristön muutokset, julkilausumassa sanotaan.
Asiakirja on poliittinen julkilausuma, joka ei ole oikeudellisesti sitova kansainväliseen oikeuteen perustuva sitoumus.
