Britannia asettaa keväällä 2027 Viroon noin 1 200 sotilaan vahvuisen, paikallisiin olosuhteisiin optimoiduin asejärjestelmin varustetun joukon. Lisäksi Lontoo on korvamerkinnyt yhden valmiusprikaateistaan siirrettäväksi nopeasti Viroon, jos tilanne sitä edellyttäisi, Viron puolustusministeriö kertoo tiedotteessaan.
Viroon aletaan jo tänä vuonna varastoida kalustoa ja ampumatarvikkeita sen varmistamiseksi, että valmiusprikaati saavuttaa kriisitilanteessa täyden taisteluvalmiuden mahdollisimman nopeasti, kertoo puolustusministeri Hanno Pevkur.
Brittijoukkoja on ollut sijoitettuna maahan jo lähes vuosikymmenen ajan, mutta tuoreet päätökset niiden vahvistamisesta tiivistävät maiden välistä puolustusyhteistyötä entisestään, hän toteaa.
Paitsi että Britannian armeijan läsnäolo Virossa vahvistuu pian noin 300 sotilaalla, nykyinen Tapan tukikohtaan sijoitettu joukko on asiantuntijan mukaan korvautumassa uudella.
– Puhumme panssaroituihin ajoneuvoihin perustuvan ratkaisun muuttamisesta ja sen korvaamisesta kevyellä, liikkuvalla yksiköllä, jolla on hyvin erityisiä ominaisuuksia ja jossa on ennen kaikkea otettu huomioon Viron erityispiirteet sekä Ukrainan sodasta saadut kokemukset, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n turvallisuus ja resilienssi -tutkimusohjelmaa johtava Marek Kohv sanoo yleisradioyhtiö ERR:lle antamassaan haastattelussa.
Viroon sijoitettavan joukon erityisvahvuuksia ovat hänen mukaansa nopeus ja kyky hajautua taistelukentällä useiksi pienemmiksi osastoiksi. Vaikka maassa jo pitkään rotaatioperiaatteella olleiden Challenger 2 -taistelupanssarivaunujen määrä ilmeisesti vähenee, brittijoukon pitkän kantaman iskukykyä on määrä merkittävästi parantaa lisäämällä arsenaaliin jopa 250 kilometriin yltäviä drooneja nykyisten M-270-raketinheittimien ja Archer-haupitsien rinnalle.
Kyseeseen saattavat Kohvin mukaan tulla esimerkiksi Britannian armeijan vuonna 2025 käyttöön ottama DART-järjestelmä tai uudempi NYAN-drooni. Molemmat kykenevät iskemään suunnilleen yhtä suurella räjähdekuormalla 250 kilometrin syvyyteen saakka. Etäisyys esimerkiksi Itä-Viron Narvasta Pietariin on noin 150 kilometriä.
Oman lisänsä taistelukentälle tuo hänen mukaansa tekoälyä hyödyntävä brittiläinen Asgard, joka yhdistää sensorit, AI-pohjaisen päätöksentekoprosessin ja niiden tuottamaan informaatioon toimintansa perustuvat asejärjestelmät.
– Tämä tekee taistelukentällä tapahtuvasta reagoinnista nykyisiin standardeihin verrattuna erittäin paljon nopeampaa, hän painottaa.
Marek Kohv siirtyi vuonna 2024 ICDS:ään Viron pääministerin kanslian puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden koordinaatiotoimistosta. Sitä ennen hän on tehnyt parikymmenvuotisen uran eri tehtävissä Viron puolustusvoimissa, muun muassa pääesikunnassa, tiedustelukeskuksessa sekä kriisinhallintaoperaatioissa Irakissa ja Afganistanissa.