Vasemmistopuolue Die Linke voitti 20. syyskuuta pidetyt Berliinin osavaltion vaalit 25,7 prosentin kannatuksella. CDU sai 18,8, AfD 16,3, vihreät 14,3 ja SPD 12,1 prosenttia äänistä.
Sosiaalidemokraattien SPD:lle tulos oli huonoin Berliinin vaalihistoriassa. Linken, vihreiden ja SPD:n koalitiolla olisi 91 paikkaa, 14 yli enemmistön.
Vasemmistopuolueet päättivät ryhtyä muodostamaan osavaltion hallitusta. Samalla ne julkistivat radikaalin suunnitelman, joka mullistaisi Berliinin asuntopolitiikan.
Punavihreä koalitio ottaisi valtion haltuun yhteensä noin 160 000 asuntoa. Sosialisointi koskisi yksityisiä yhtiöitä, joilla on Berliinissä yli 10 000 asuntoa.
Kukin yhtiö saisi pitää 10 000 asunnon ydinsalkun, ja lunastus kohdistuisi ylimenevään osaan. Mahdollisia sosialisoinnin kohteita olisivat viiden kiinteistöyhtiön omistukset (Vonovia, Heimstaden, Adler ja Covivio ja DVI). Puolueiden neuvottelupaperissa korvausten yhteismäärälle on asetettu 16 miljardin euron katto.
Punavihreä oikotie asuntopulaan
Berliinin vasemmistolainen asuntopolitiikka nojaa ajatukseen, että asumisen hintaa voidaan alentaa siirtämällä asuntoja markkinoilta julkiseen omistukseen. Suunnitelman taustalla on pitkään jatkunut tyytymättömyys vuokrien nousuun ja asuntopulaan.
Vuokrien nousun selittää riittämätön rakentaminen, kasvava kysyntä, kaavoituksen pullonkaulat ja rakentamisen korkeat kustannukset.
Asunnot vaativat ylläpitoa, korjauksia ja perusparannuksia. Jos julkisella omistajalla ei ole riittävästi pääomaa tai osaamista, seurauksena voi olla investointien lykkääntyminen, rakennuskannan rapautuminen ja kasvava paine veronmaksajien kukkarolle. Vuokrasääntelystä on huonoja kokemuksia useista maista.
Sosialisointisuunnitelma lähettää huolestuttavan viestin Saksan pääomamarkkinoille. Sijoittaminen perustuu odotukseen siitä, että omaisuutta voidaan hallita, sen tuottoja ennakoida ja omistusoikeuksia suojataan poliittisista suhdanteista riippumatta.
Sijoittajat reagoivat heti
Saksan suurin pörssilistattu kiinteistöyhtiö Vonovia omistaa Berliinissä noin 138 000 asuntoa. Sen osake laski vaalien jälkeisenä päivänä pari prosenttia. Kun punavihreiden hallituskoalitio alkoi näyttää todennäköiseltä, kurssi jatkoi laskuaan.
Analyytikot ovat alentaneet saksalaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden suosituksia ja pudottaneet tavoitehintoja. Vonovian osake on vuoden alusta menettänyt noin kolmanneksen arvostaan.
Yhtiö pitää punavihreiden suunnitelmaa perustuslain vastaisena. Toimitusjohtaja Luka Mucicin mukaan ”sosialisointi ei luo yhtään uutta asuntoa.” Mucicin mukaan asuntopulan ratkaiseminen edellyttää uudisrakentamista, yksityisiä investointeja ja ennakoitavia pelisääntöjä.
Berliinissä valmistui viime vuonna vain noin 11 000 asuntoa. Puolueiden tavoite on yhteensä 100 000 rakennuslupaa vuoteen 2031 mennessä.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Noin 160 000 asunnon siirtäminen julkiseen omistukseen olisi valtava taloudellinen operaatio. Korvaukset, rahoituskulut, hallinto ja tulevat korjausinvestoinnit vaatisivat veronmaksajien rahaa.
Jos korvaukset maksetaan alle markkina-arvon, siitä seuraa todennäköisesti oikeusriitoja. Jos taas korvaukset ovat korkeat, julkisen sektorin kustannukset kasvavat ja vasemmiston lupaus kohtuuhintaisuudesta jäisi odotettua pienemmäksi tai kokonaan toteutumatta.
Omistuksen siirto yksityiseltä julkiselle ei poista asuntomarkkinoiden niukkuutta eikä rakennusten ylläpidon kustannuksia. Se muuttaisi ennen kaikkea sitä, kuka kantaa riskin ja kuka saa päättää omaisuuden käytöstä.
Berliinin punavihreiden hanke on jo muuttunut sijoittajansuojakysymykseksi. Jos omistusoikeuteen puututaan laajasti, kustannukset eivät rajoitu lunastettaviin asuntoihin. Ne alkavat näkyä koko markkinan riskipreemioissa, rahoituksen hinnassa ja investointihalukkuudessa. Monet kiinteistösijoittajat näkevät Saksan pääkaupungin riskikohteena.