Venäjän helmikuussa 2022 aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tehnyt uudelleen ajankohtaiseksi kysymyksen siitä, mikä on Vladimir Putinin ja hänen hallintonsa ideologia – tai voidaanko sellaisesta oikeastaan edes puhua.
Nimekkään brittiläisen Venäjä-asiantuntijan, tohtori Jade McGlynnin vastaus on selvä: ideologia on ollut olemassa Putinin valtaannoususta alkaen, ja vuodesta 2012 lähtien sitä on myös järjestelmällisesti kodifioitu ja levitetty.
– Putinin ja hänen hallintonsa ideologia on luonteeltaan illiberaali ja revansistinen. Sen mukaan paluu kunniakkaaseen menneisyyteen korjaa kaikki nykypäivän epäkohdat, Lontoon King’s Collegen sotatieteiden laitoksella työskentelevä McGlynn sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Kyse on imperialistisesta ideologiasta, joka ei perustu etnonationalismiin vaan pikemminkin valtiolliseen nationalismiin. Ajatus, että kaikki valtiolle, ei mitään kansalle, hän toteaa.
Ideologian keskeisiä elementtejä ovat hänen mukaansa mystiikka ja käsitys Venäjän erityisestä missiosta.
– Venäjä halutaan nähdä pikemminkin omana sivilisaationaan kuin erillisenä kansallisvaltiona. Venäjä on ”kolmas Rooma”, jonka tehtävänä on pelastaa koko maailma. Tämä tiivistyy hirvittävällä tavalla suhteessa Ukrainaan, koska Ukrainan alistamista pidetään välttämättömänä Venäjän suurvalta-aseman ja kulttuurisen ylemmyyden todistamiseksi, hän sanoo.
Baltia paineen alla
Vaikka Baltian mailla ei ole ideologisesta näkökulmasta aivan samanlaista painoarvoa kuin Ukrainalla, myös ne joutuvat hänen mukaansa elämään valtavan paineen alla.
– Baltian maat – erityisesti Viro – ovat hyvin päättäväisesti torjuneet Venäjän vaikuttamispyrkimykset, mutta menestyneet silti erinomaisesti ja nousseet osaksi eurooppalaista perhettä. Siksi Venäjän propaganda mustamaalaa näit maita kaikin mahdollisin tavoin, hän toteaa.
Jos venäläiset onnistuisivat alistamaan Ukrainan, seuraava kohde olisi hänen mukaansa Nato – ja hyvin todennäköisesti juuri Baltia.
– Eivät he aio vyöryttää panssareitaan Berliiniin. He toimisivat tavalla, jossa heidän todellinen roolinsa on alkuvaiheessa ainakin joten kuten kiistettävissä. Ensin järjestetään pieni, provokaatioksi leimattu välikohtaus vaikkapa Viron Narvassa tai Latvian Latgalessa. Sitten niihin ilmestyy puolisotilaallisia joukkoja, joiden kytkökset Venäjään Kreml ehdottomasti kiistää. Jos edes pari Nato-maata nielisi Kremlin väitteet, se tarkoittaisi tosiasiallista kuoliniskua Naton yhteistä puolustusta koskevalle 5. artiklalle, McGlynn sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Putin katsoo, että Venäjä on ikään kuin piiritetty linnoitus, jonka valloittamiseen länsimaat aina pyrkivät, ja siksi puskurivyöhykkeen luominen on puolustuksellisista syistä välttämätöntä.
– Baltian maat ovat Putinin silmissä ehdottomasti osa tätä puskurivyöhykettä, hän toteaa.
Papit laativat tappolistoja
Vaikka ortodoksisella uskolla on Putinin ideologiassa korostunut rooli, todellisuudessa kristinuskolla on McGlynnin mielestä lähinnä välinearvoa.
– Venäjän ortodoksinen kirkko on pikemminkin uskontoministeriö kuin kirkko missään hengellisessä mielessä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sen piirissä olisi myös hyviä ja aidosti uskovia pappeja. Näin tämä on ollut Pietari I:stä lähtien, hän sanoo.
– Yksi masentavimmista asioista, joihin törmään, on amerikkalainen keskustelu siitä, kuinka Ukraina muka tukahduttaa kristinuskon. Niinkö todellakin? Minulla on ystäviä, jotka ovat Venäjän ortodoksisen kirkon pappien laatimilla tappolistoilla, hän toteaa.
Kun Ukrainan viranomaiset menivät tarkastamaan aiemmin Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluneen Petšerskin luostariin Kiovassa, he löysivät sieltä suoran puhelinlinjan Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen, hän huomauttaa.
– Kyse oli jostain ihan muusta kuin uskonnosta, luulisin.
****
Tohtori Jade McGlynnin haastattelu tehtiin Viron puolustustutkimuskeskus ICDS:n järjestämän vuosittaisen Lennart Meri -konferenssin yhteydessä Tallinnassa. Hänen kirjansa Venäjän sota on julkaistu myös suomeksi vuonna 2023.