Saako leskeneläkettä jokainen aviopuoliso? Entä voiko avopuoliso saada sitä?
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä suomalaisilta kysyttiin viisi perusasiaa leskeneläkkeistä. Väittämästä riippuen oikean vastauksen tiesi 28–43 prosenttia vastaajista. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja siihen vastasi 1028 suomalaista.
Vääriä vastauksia annettiin eniten aviolesken ja avolesken eläkeoikeutta koskeviin väittämiin. Runsas neljännes (27 %) vastaajista uskoi, että avioleski on aina oikeutettu leskeneläkkeeseen. Yhtä moni uskoi, ettei avoleski voi koskaan saada leskeneläkettä.
– Moni saattaa olettaa, että puolison kuollessa jotain rahaa tulee jostain. Perheen taloudellista turvaa ei kuitenkaan kannata jättää oletuksen varaan, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi tiedotteessa.
Avioliitto ei yksin takaa leskeneläkettä. Jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, avioleskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, kun avioliitto on solmittu ennen vainajan 65-vuotispäivää. Ilman yhteistä lasta myös avioliiton kesto ja puolisoiden iät ratkaisevat. Tällöin esimerkiksi alle viisi vuotta kestänyt avioliitto ei oikeuta eläkkeeseen.
Avopuoliso puolestaan voi saada leskeneläkettä, jos hänellä on huollettavanaan yhteinen alaikäinen lapsi, pari on asunut yhdessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja muutkin saamisen ehdot täyttyvät.
– Avioliitto ei tarkoita, että leskeneläke kuuluisi automaattisesti jokaiselle, eikä avoliitto tarkoita, ettei sitä voisi saada lainkaan. Myöskään yhteinen lapsi ei yksin takaa avoleskelle eläkettä. Siksi oman perheen tilanne kannattaa selvittää eikä päätellä turvaa pelkästään parisuhteen muodosta, Lammi sanoo.
Vääriä käsityksiä yleisempää oli epätietoisuus. ”En osaa sanoa” oli yleisin vastaus neljään väittämään viidestä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista (56 %) ei osannut sanoa, voiko avoleski saada leskeneläkettä, jos parilla on yhteinen alaikäinen lapsi.
Avolesken eläkeoikeudesta hatarat tiedot
Kaksin puolison kanssa asuvat valitsivat kaikissa viidessä väittämässä oikean vastauksen hieman keskimääräistä useammin. Puolison ja lasten kanssa asuvat eivät sen sijaan erottuneet paremmalla tietämyksellä, ja yksinasuvien oikeiden vastausten osuudet jäivät hieman keskimääräistä pienemmiksi.
Vanhemmat vastaajat tunnistivat aviolesken eläkeoikeutta ja leskeneläkkeen kestoa koskevat väittämät nuorempia useammin oikein.
Esimerkiksi 65–74-vuotiaista 53 prosenttia tiesi, ettei avioleski ole aina oikeutettu leskeneläkkeeseen, kun 25–34-vuotiaista asian tiesi 27 prosenttia. Avolesken eläkeoikeus tunnettiin kuitenkin heikosti kaikissa ikäryhmissä.
Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkejärjestelmästä maksettu leskeneläke oli vuonna 2025 keskimäärin 780 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen leskeneläke oli 829 euroa ja miesten 441 euroa.
– 780 euroa kuukaudessa on iso summa asumiseen, lainoihin ja muihin arjen menoihin. Jos oman talouden suunnittelee eläkkeen varaan, jota ei lopulta saakaan, edessä voi olla vaikeita ratkaisuja, Lammi toteaa.
LähiTapiola Henkiyhtiön vuonna 2024 laatiman laskelman mukaan toisen huoltajan kuolema vie perheen tuloista puolet mutta menoista vain viidenneksen. Laskelma perustui Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien keskimääräisistä kulutusmenoista yhden ja kahden huoltajan lapsiperheissä.
– Jos kaksi huoltajaa tienaa saman verran ja toisen palkka jää pois, perheen palkkatulot puolittuvat. Asumisen, lainojen ja lasten arjen menot eivät kuitenkaan katoa. Siksi on tärkeää selvittää, kuinka paljon leskeneläke, lapseneläkkeet ja muu turva korvaisivat menetettyä toimeentuloa, ja mihin kannattaa varautua itse esimerkiksi henkivakuutuksella.
Henkivakuutuksen korvaussumma kannattaa mitoittaa oman perheen tilanteen, kuten lainojen, tulojen ja lasten määrän mukaan. LähiTapiolan aiemman kyselyn mukaan vain noin 14 prosentilla suomalaisista on tällainen henkivakuutus.
LUE MYÖS:
Oletko syntynyt vuonna 1965? Näin paljon elinaikakerroin leikkaa eläkettäsi