Alun perin uudelleenjärjestelyn arvioitiin johtavan enimmillään 570 henkilötyövuoden vähentämiseen. Muutosneuvottelujen myötä yhteensä 150 hoiva-alan ammattilaisen työtehtävät päättyvät Attendolla.
Lisäksi jo aiemmin yhtiö kertoi, että Kaunialan Sairaalaa koskeneiden muutosneuvotteluiden lopputuloksena työnsä menetti 149 henkilöä.
Attendo sanoo olleensa tilanteessa, jossa hoivakodeissa on sekä vapaita paikkoja että henkilöstöä vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeeseen.
Osa hyvinvointialueista ei kuitenkaan ole sijoittanut ikäihmisiä hoivaan samalla tavalla kuin aiemmin. Joissakin Attendo-kodeissa tämä on merkinnyt huomattavaa asukasmäärän vähentymistä. Lopulta Attendo oli pakotettu aloittamaan muutosneuvottelut tuotannollistaloudellisista syistä.
– Muutosneuvottelut ovat aina koko työyhteisöä koskettava asia ja nyt osan henkilöstömme työtehtävistä päättyy. Tästä olen hyvin pahoillani, sanoo Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Attendolla on pyritty muutosneuvotteluiden aikana yhdessä työyhteisön kanssa löytämään ratkaisuja tilanteen lievittämiseksi. Kaikki muutosneuvotteluiden mahdollisuudet on otettu käyttöön, jotta on vältytty irtisanomisilta. Tässä on osin onnistuttu ottamalla käyttöön osa-aikaistamiset ja lomautukset.
Lisäksi osalle henkilöstöä on tarjoutunut mahdollisuus jatkaa työskentelyä uusissa tehtävissä Attendon muissa hoivakodeissa mahdollisuuksien mukaan.
– Yhteistyöllä saavutimme pelättyä paremman tuloksen, toteaa Holmqvist tiedotteessa.
Ikäihmisten palvelutarve jatkaa kasvamistaan
Holmqvist huomauttaa, että Suomessa ikäihmisten hoivapalveluiden tarve on suuri ja kasvaa jatkuvasti.
– On selvää, että jokainen tekijä ja hoivapaikka olisi tarpeen. Samalla kuitenkin hyvinvointialueiden säästötoimet johtavat usein siihen, että palvelutarvetta joudutaan täyttämään vähemmän tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla, kuten päivystyksessä tai vuodeosastoilla. Tämä ei palvele kenenkään etua – ei ikäihmisten eikä yhteiskunnan, hän sanoo.
Holmqvistin mukaan, jos Attendon tarjoamat hoivapaikat otettaisiin käyttöön, jopa kolmannes jonossa olevista ikäihmisistä saataisiin hoivaan.
– Yksityisen palvelutuotannon ollessa kustannustehokasta säästettäisiin ihmisten toimintakyvyn lisäksi myös arvokkaita yhteiskunnan varoja, hän sanoo.